Maantieteilijän tavoitteena on selvittää missä, milloin, mitä ja miksi. Näihin kysymyksiin sosiaalisen median aineistot voivat antaa jopa reaaliaikaisen vastauksen.
Kaupungin ajallinen ja alueellinen pulssi piirtyy kartalle, ja vapaasti jaettujen viestien sisällöt kertovat, mikä missäkin on kuuma keskustelun aihe. Pidemmän aikavälin seurannalla voidaan ymmärtää kaupungin asukkaiden tilankäyttöä ja miten se poikkeaa satunnaisen turistin tilankäytöstä.
Pelastetaan norsut
Kansallispuistojen kävijämääriä arvioidaan polun varren kävijälaskurilla tai kyselytutkimuksella, mutta nykyisin myös kävijöiden lähettämien Instagram-päivitysten perusteella. Viestien paikkatiedon perustella on mahdollista arvioida kävijöiden määrää ja kulkureittejä, ainakin suosituimmissa kansallispuistoissa.
Haastattelututkimusten ja sosiaalisen median sisältöjen alustava vertailu osoittaa, että kävijöiden kiinnostuksenkohteita ja kokemuksia voidaan kartoittaa molemmilla tiedonkeruutavoilla. Kansallispuistoretken kiinnostavia yksityiskohtia paljastaa vaikkapa kuva kajakista tyynellä järvenselällä tai termosmuki ja sukset hangessa.
Tulkintaa tehdään vielä paljon ihmissilmin, mutta kuvantunnistusalgoritmit kehittyvät vauhdilla ja nopeuttavat tiedontuotantotapoja. Jo nyt tuloksia käytetään kansallispuistojen palvelujen kehittämiseen ja niiden olemassaolon perusteluun.
Myös lajien suojelu on tutkijoiden tavoitteena. Geotieteiden ja maantieteen laitoksella tutkitaan Afrikan luonnonpuistoja. Tutkija Enrico di Minin hakee keinoja, joilla viimeiset norsut voidaan pelastaa. Vievätkö sosiaalisen median päivitykset salametsästäjien jäljille?
Data vanhenee käsiin
Aineistoa on periaatteessa helppo kerätä. Yksinkertaisilla python-käskyillä luetaan avointa rajapintaa ja pakataan tiedot tietokantaan analyysejä varten. Sitä kertyy nopeasti ja paljon. Tällä tavoin väitöskirjantekijä Henrikki Tenkanen on kerännyt tutkimusryhmälle Twitter-, Instagram- ja Flickr-dataa valituilta tutkimusalueilta.
Twitter-aineistoa on käytettävissä myös laajemmin, ja jo vuodesta 2012 saakka, kun mukaan otetaan yhteistyökumppanin Kentuckyn yliopiston aineistot. Helsingin yliopistossa aineistoa kerätty vuodesta 2014 saakka, Tuuli Toivonen kertoo.
Virosta matkapuhelinaineistoa
Matkapuhelinaineistot ovat sosiaalisen median rinnalla kiinnostava tiedonlähde tutkittaessa ihmisten liikkumista ja tilankäyttöä. Ranskalaisen teleoperaattori Orangen järjestämässä tiedekilpailussa avattiin jopa matkapuhelimesta lähetettyjen viestien sisällöt kilpailijoille, joiden tehtävänä oli kehittää siltä pohjalta sovelluksia.
Vahva yksityisyyden suoja hankaloittaa matkapuhelintietojen tutkimuskäyttöä Suomessa. Esimerkiksi Virossa on matkapuhelinaineistojen tutkimuskäytössä onnistuttu hyvin ja mahdollistettu kansainvälisesti uraauurtava tutkimus. Hyvän yhteistyön kautta tämä tuo osaamista myös Suomeen. Virossa matkapuhelinaineistojen käytöstä väitellyt Olle Järv hyödyntää matkapuhelinaineistoille kehitettyjä menetelmiä sosiaalisen median aineistoille.
Sosiaalisen median aineistot ovat matkapuhelinaineistoa kiinnostavampia tällä hetkellä, Tuuli Toivonen sanoo. Hän pitää tutkimuksen kannalta lähtöaineistojen avoimuutta tärkeänä, sillä silloin menetelmät ja tulokset ovat tarkistettavissa.