Tuore tutkimus paljastaa erilaisia taustatekijöitä sille, millaisista kategorioista valitsemme sovellukset älypuhelimelle. Erityisesti käyttäjän maa eli maantieteellinen sijainti nousi tutkimuksessa aiempaa tärkeämmäksi tekijäksi.
– Halusimme selvittää, kuinka erilaiset tekijät vaikuttavat älypuhelinten sovellusten käyttöön. Näitä tekijöitä ovat erityisesti maantieteellinen sijainti, kulttuurinen tausta ja erilaiset demografiset tekijät, kuten käyttäjän sosio-ekonominen tausta, kertoo Helsingin yliopistosta tietojenkäsittelytieteessä tohtoriksi väitellyt ja nykyään Irlannissa tutkijatohtorina työskentelevä Ella Peltonen.
54 776 älypuhelimen sovellusta 44 eri maassa
Tutkimuksessa käytettiin 25 323 vapaaehtoisen Android-käyttäjän dataa. Yhteensä käyttäjät käyttivät 54 776 älypuhelimen sovellusta 44 eri maassa Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Oseaniassa.
Tutkimus on tarpeen, koska älypuhelimet ovat yhä tiukemmin osa monen ihmisen arkea. Sovelluksia eli tuttavallisesti appeja löytyy lukuisiin eri käyttötarkoituksiin hyvinvoinnista koulutukseen ja työnteosta vapaa-aikaan. Erihintaisten laitteiden ansiosta yhä useammalla on mahdollisuus ostaa älylaite, ja ne ovatkin kasvattaneet suosiotaan ympäri maailman.
Käyttäjän kotimaa vaikuttaa puhelimen käyttöön
Tutkimuksessa huomattiin, että Englantia valtakielenä käyttävät maat, kuten USA, Iso-Britannia, Australia, Kanada ja Uusi-Seelanti käyttävät erilaisia sovelluksia enemmän kuin muut maat. Myös Japanissa ja Etelä-Koreassa käytetään paljon erilaisia sovelluskategorioita. Taustalla vaikuttaa muun muassa se, että monista sovelluksista on saatavissa englanninkielinen versio.
Vähiten mobiilisovellusten eri kategorioita käytettiin Etelä-Amerikan ja Lähi-idän maissa, mutta niissä tietyt kategoriat, kuten urheilusovellukset, ovat suositumpia kuin muualla.
Suomi kuuluu “eurooppalaiseen” ryhmään sovellusten käytössä. Tähän ryhmään kuuluu myös muita Pohjoismaita sekä Keski-Euroopan maita. Myös Thaimaa ja Singapore kuuluvat tähän ryhmään, mahdollisesti sen takia, että ne ovat eurooppalaisten suosittuja matkakohteita.
Kulttuuri ja arvot sovellusvalintojen taustalla
Työssään tutkijat vertasivat sovelluskäyttöä Hofsteden kulttuuristen arvojen malliin, joka on laajalti käytetty – vaikka ei täydellinen – viiden ulottuvuuden kuvaus kulttuureista.
Tutkimus paljasti, että erityisesti “maskuliiniset” kulttuurit, joissa sukupuoliroolit ovat tiukimmat, käyttävät paljon personointisovelluksia. Tällainen maa on muun muassa Japani. Yhteisölliset kulttuurit ja ne, joissa sukupuoliroolit ovat vapaammat, käyttävät paljon perheeseen ja koulutukseen liittyviä sovelluksia. Yksilöllisyyttä painottavat kulttuurit, kuten USA, keskittyvät viihteeseen ja vapaa-aikaan liittyviin sovelluksiin. Tällaisia ovat myös muun muassa erilaiset matkustamiseen ja kuntoiluun liittyvät sovellukset.
Sosio-ekonominen tausta selittää sovellusvalintoja
Sovelluskäyttö ei liity vain maahan tai kulttuuriin. Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti yksilön sosio-ekonominen asema on merkittävä tekijä siinä, miten älypuhelinta käytetään. Sosio-ekonomisella asemalla tarkoitetaan muun muassa henkilön varallisuutta, säästöjen ja lainan suhdetta, koulutusastetta ja työllisyystilannetta. Nämä tekijät osoittautuivat tutkimuksessa tärkeämmiksi kuin esimerkiksi ikäryhmä tai sukupuoli.
Samanlaisesta sosio-ekonomisesta tilanteesta tulevat ihmiset käyttävät älypuhelinta samaan tapaan kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi perheelliset ihmiset käyttävät samanlaisia sovelluksia, ja heidän sovellusten käyttönsä eroaa yksin tai muiden aikuisten kanssa asuvista ihmisistä. Myös korkeasti koulutetut ja asiantuntijatehtävissä työskentelevät ihmiset käyttävät sovelluksia samanlaisesti useissa eri maissa.
Aikaisemmissa tutkimuksissa älypuhelinten käyttöä on analysoitu lähinnä yksilön näkökulmasta. Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen, jossa valotettiin laajasti maantieteellisiä ja kulttuurisia eroja älypuhelinten käytössä.
Tuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi sovellusten markkinointiin eri maantieteellisillä alueilla. Eri kulttuurien ymmärtäminen sovelluskäytössä auttaa ymmärtämään myös yksilöiden älypuhelimiin kohdistuvia tarpeita.
***
Lisää taustoista:
Tutkimusartikkeli “The Hidden Image of Mobile apps: Geographic, Demographic, and Cultural Factors in Mobile Usage” on yhteistyöprojekti, johon osallistuivat Helsingin yliopisto, University College Cork (Irlanti), Lancaster University (UK) ja University College London (UK). Artikkeli esiteltiin 3.9.2018 Barcelonassa ACM MobileHCI 2018 -kokouksessa The 20th International ACM Conference on Human-Computer Interaction with Mobile Devices and Services.
Artikkeli on luettavissa ilmaiseksi tästä.
Lisätietoja Helsingin yliopiston mobiilitutkimuksen Carat-tutkimusprojektista
Mikä kaikki syö kännykän akkua?
Lisätiedot artikkelista “The Hidden Image of Mobile apps: Geographic, Demographic, and Cultural Factors in Mobile Usage” antaa Ella Peltonen, ella.peltonen@insight-centre.org
Lue lisää:
Energiankulutuksesta kertova Carat-sovellus sai uuden käyttöliittymän
Kännykän akku kestämään ja neljä muuta nerokasta väitöstutkimusta
Yhteystiedot Helsingin yliopistossa:
Tohtoritutkija Eemil Lagerspetz, 050 4480 114, eemil.lagerspetz@helsinki.fi