Helsingin yliopiston koordinoima Untangling People Flow -konsortio on saanut Business Finlandilta yhteensä 6 miljoonan euron rahoituksen vuosille 2023–2026. Ainutlaatuisessa projektissa yritykset ja tutkijat kehittävät digitaalisia ratkaisuja, jotka auttavat suunnittelemaan älykkäitä rakennuksia ja sujuvoittamaan ihmisten arkea.
– Idea on tehdä kaupungeissa liikkumisesta ja oleskelusta helpompaa, kertoo konsortion koordinaattori, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Andrew Rebeiro-Hargrave.
Uusilla mobiilisovelluksilla voitaisiin ennakoida ruuhkia ja sovittaa rakennusten energiankäyttöä ihmisvirtoja koskevan datan mukaan. Niin kansalaiset kuin kiinteistöjen omistajatkin saisivat reaaliajassa tietoa esimerkiksi siitä, kuinka pitkiä jonot lentokentällä ovat, miten vilkasta yliopistokampuksen eri kerroksissa on tai ovatko toimistot tyhjinä.
– Kun ymmärrämme ihmisten liikkumista, voimme optimoida rakennetun ympäristön käyttöä ja huoltoa.
Konsortiolla on myös iso potentiaali tukea kiinteistöalan kehitystä Suomessa. Se voi vauhdittaa asuntomarkkinoiden digitalisaatiota sekä tukea kaupunkisuunnittelua keräämällä tietoa ihmisten liikkumisesta erilaisissa tiloissa ja jakamalla sitä useille sidosryhmille.
Älykkäitä ratkaisuja suurkaupunkeihin
Ihmisvirtoihin liittyviä innovaatioita tarvitaan, koska maailman väestö kasvaa nopeasti. Projekti aikookin synnyttää suomalaisyrityksille merkittäviä vientituotteita. Digiratkaisuille voisi olla kysyntää esimerkiksi Euroopassa, joka uudistaa asuntokantaansa, ja Aasiassa, jossa asukastiheys on suuri. Kunnat voisivat rajoittaa niillä massaturismin haittoja ja estää katastrofeja, joissa liikaa väkeä pakkautuu pienelle alueelle.
– Suomesta voi tulla osaamiskeskus ihmisten liikkumisessa, Rebeiro-Hargrave arvioi.
Helsingin yliopisto tuo projektiin vuosikymmenien aikana karttuneen osaamisensa hajautetuista mittausjärjestelmistä, joita on kehitetty alun perin sään tarkkailuun ja otettu sitten käyttöön myös rakennuksissa muun muassa ilmanlaadun mittaamiseen. Niiden pohjalta pystytään luomaan digitaalisia kaksosia ja simuloimaan rakennusten toimintaa.
Untangling People Flow -projektissa tietojenkäsittelytieteen tutkijat yhdistävät digitaalisista kaksosista saatavan datan sensoreihin, jotka keräävät reaaliaikaista tietoa esimerkiksi tilojen ihmismääristä. Myöhemmin he rakentavat ChatGPT:n kaltaisen järjestelmän, joka tuottaa niin kiinteistöjen omistajille, kansalaisille kuin muillekin sidosryhmille suosituksia ja ennusteita. Tämä voi auttaa yrityksiä optimoimaan palveluitaan ihmisvirtadatan perusteella.
– Jos yritys haluaisi esimerkiksi avata pop-up-kaupan lentokentälle, se voisi tiedustella suosittelujärjestelmältä, mikä olisi paras ajankohta ja paikka tax-free-alueella.
Datankeräyksessä huomioidaan tarkasti yksityisyydensuoja. Rebeiro-Hargrave kertoo, että ihmisvirtoja mittaavat laitteet eivät kerää sensitiivistä eli GDPR:n alaista dataa vaan tunnistavat vain liikkuvia objekteja.
Viestintäteknologian käyttö mullistuu
Ihmisvirtoihin liittyvää suosittelujärjestelmää testataan ensin Kumpulan kampuksella ja Helsinki–Vantaan lentokentällä. Sen jälkeen sitä pilotoidaan hollantilaisessa FONTYs-korkeakoulussa ja Istanbulin lentokentällä, jonka läpi kulkee vuosittain 70 miljoonaa ihmistä.
Konsortiossa mukana olevan Elisan kehitysjohtaja Kimmo Pentikäinen arvioi, että rakennetusta ympäristöstä ja ihmisvirroista kerättävä data tuo tullessaan ison mullistuksen: se moninkertaistaa 5G-liittymien määrän samoin kuin videot vauhdittavat 4G:n käyttöönottoa ja älypuhelimet 3G:n yleistymistä.
– Kyse on kolmannesta merkittävästä murroksesta viestintäteknologian hyödyntämisessä.
Elisa kehittää hankkeessa konenäköä, joka kerää dataa suosittelujärjestelmän ja muiden mobiilisovellusten pohjaksi. Käytännössä se tarkoittaa, että sensorina toimiva matkapuhelin kiinnitetään esimerkiksi huoneen kattoon, mistä se laskee ihmismäärää anonyymisti. Kuvia, videoita tai muita sensitiivisiä tietoja ei kerätä.
– Tämä on iso edistysaskel siinä, miten voimme kaupallistaa konenäköä.
Elisan asiakkaat hyödyntävät jo teknologiaa kartoittaessaan toimistotilojen käyttöä, mutta nyt konenäköä aiotaan testata myös lentokentillä ja kampuksilla. Pentikäinen uskoo, että hanke mahdollistaa huomattavan digitaalisen liiketoiminnan Suomessa ja kansainvälisesti.
– Tällä projektilla on erittäin iso merkitys Suomen kilpailukyvylle.
Kestävää kaupungistumista ympäristölle ja ihmisille
Business Finlandin veturiyrityksenä hankkeeseen osallistuva KONE näkee, että projekti auttaa kaupunkeja kasvamaan kestävästi. Hiilineutraalisuuden ja energiatehokkuuden lisäksi on tärkeää huomioida ihmisten hyvinvointi, jota sujuva liikkuminen edistää, toteaa yhtiön digitaalisiin innovaatioihin erikoistunut johtaja Juha-Matti Kuusinen.
– Kaupungistumisen pitää olla kestävää niin ympäristön kuin ihmistenkin kannalta, Kuusinen korostaa.
Konsortion kehittämät uudet digiratkaisut auttavat rakentamaan älykkäitä taloja ja asutuskeskuksia, jotka vastaavat ihmisten tarpeisiin. KONE aikoo testata kolmivuotisen projektin aikana omia teknologioitaan ja tuoda myös osaamista siihen, miten datapohjaiset ratkaisut yhdistetään saumattomaksi kokonaisuudeksi.
– Meillä voi olla merkittävä rooli esimerkiksi sen simuloimisessa, miltä ihmisvirrat näyttävät talojen sisällä.
Kuusinen uskoo, että ihmisvirtoja koskevan datan avulla KONE voi tarjota uusia palveluja asiakkailleen ja kumppaneilleen. Hanke auttaa ymmärtämään paremmin, minkälaisia rakennuksia kannattaa suunnitella.
– Projektissa syntyvällä osaamisella on keskeinen vaikutus tulevaisuuden kaupunkien kehittämiseen.