Puolentoista miljoonan euron tutkimusrahoituksen saaminen tuntuu olympiavoitolta – vaikkei Kaius Sinnemäki sinänsä haluaisi ajatella tutkijoita kilpailemassa toisiaan vastaan. Sinnemäki sai syksyllä kilpaillun ERC starting grantin työlään hakuprosessin jälkeen.
Sinnemäki tutkii Helsingin yliopistossa, miten kielen rakenne mukautuu puheyhteisön sosiaalisiin rakenteisiin, esimerkiksi yhteisön kokoon tai siihen, paljonko kieltä opitaan toisena kielenä. Aineistona on 150 eri kieltä. Hanke kuuluu sekä kielitypologian että sosiolingvistiikan alaan.
– Hypoteesi on, että kielen rakenne mukautuu erilaisiin oppimis- tai käyttöympäristöihin, Sinnemäki kertoo.
– Jos puheyhteisössä on paljon kielikontaktia eli monet aikuiset oppivat yhteisön kieltä äidinkielen sijaan toisena kielenä, esimerkiksi substantiivin tai verbin taivutus saattaa yksinkertaistua. Pienessä, eristyneessä kieliyhteisössä, jolla ei ole erityisen arvostettua asemaa, kielen taivutusjärjestelmä voi sitä vastoin jopa monimutkaistua.
"Kielen rakenne mukautuu erilaisiin oppimis- tai käyttöympäristöihin."
Esimerkiksi norjan kieli on muuttunut paljon suhteessa muinaisskandinaaviin, kun taas islanti on pysynyt stabiilimpana. Islannissa verbit taipuvat persoonassa ja sijamerkintäjärjestelmä on rikas. Norjan verbeissä ei sitä vastoin enää ole persoonamerkintää eikä subjekteissa ja objekteissa ole sijamerkintää – paitsi pronomineissa.
Keskiajan vilkas hansakauppa Etelä- ja Länsi-Norjan suurissa kaupungeissa toi mukanaan merkittävän joukon alasaksin puhujia. Sinnemäen mukaan monet tutkijat ajattelevat tämän kontaktin vaikuttaneen norjan kielen nopeaan muuttumiseen. Hansakauppa ei koskenut samassa määrin Islantia, jonka kielessä vastaavia muutoksia ei olekaan tapahtunut.
Kielitypologia kiinnostaa puhekieli
Kielitypologin työmaata ovat kymmenten tai satojen kielten tietokannat, kuten The World Atlas of Language Structures (WALS), Glottolog ja Ethnologue.
Tietokantoja myös rakennetaan, laajennetaan ja analysoidaan itse. Kenttätyökään ei ole vierasta.
– Moni kielitypologi tekee kenttätyötä tietyn kielialueen tai -perheen parissa. Vuonna 2013 perustetussa Helsinki Area & Language Studies -tutkimusverkostossa on järjestetty useitakin kenttämatkoja ulkomaille. Niille on osallistunut väitöskirjantekijöitä, tutkijatohtoreita ja muuta henkilökuntaa. Nopean maahanmuuton ansiosta kenttätyö alkaa olla uudella tavalla mahdollista myös Helsingissä.
Kielitypologiassa tutkitaan pääasiassa puhekieliä: puolella maailman kielistä ei ole kirjakieltä lainkaan. Lisäksi kirjakielessä on monia piirteitä, joita ei käytetä enää puheessa: esimerkiksi ranskan verbien persoonamuodot eivät puhuessa kuulu.
Kielitypologiassa tutkitaan pääasiassa puhekieliä: puolella maailman kielistä ei ole kirjakieltä lainkaan.
Kirjakielet ovat myös usein konstruktioita, joita luotaessa voidaan ottaa mallia muista kielistä. Siksi kahden eri kielen kirjakielet voivat olla yllättävän samankaltaisia: esimerkiksi thain kirjakielen normeihin on vaikuttanut länsimaisten kirjakielten malli. Kielten vertailussa voi siis astua harhaan, jos tutkimusmateriaali tulee joissakin kielissä kirjakielestä ja toisissa puhutusta kielestä.
Pieni suomikin kohtaa kielikontakteja
Kielen muutokseen kieliyhteisössä vaikuttavat siis myös erilaiset sosiohistorialliset tapahtumat. Voisiko mittavia muutoksia, kuten verbin persoonataivutuksen häviäminen, tapahtua myös suomelle?
– Se vaatisi mittavaa maahanmuuttoa. Puoli miljoonaa tai miljoona suomea toisena kielenä puhuvaa voisi ehkä alkaa tuottaa näitä vaikutuksia, Kaius Sinnemäki toteaa.
Hän huomauttaa myös, että norjan ja islannin esimerkki ei ole verrattavissa nykysuomeen. Vankka lukutaito todennäköisesti hidastaa tai estää kielikontaktien merkittävää vaikutusta: keskiajalla ei ollut yleistä oppivelvollisuutta, harva kävi koulua ja osasi lukea ja kirjoittaa. Kirjakieli säädeltynä, huollettuna ja ylläpidettynä muuttuu hitaammin, kun taas puhekielessä muutoksia voi tapahtua nopeammin.
Sinnemäki ei kuitenkaan pidä mahdottomana, että ilmastonmuutoksen ja muiden suurten mullistusten seurauksena suomikin joskus kohtaisi tämän mittaluokan muutoksia.
Sinnemäki ei kuitenkaan pidä mahdottomana, että ilmastonmuutoksen ja muiden suurten mullistusten seurauksena suomikin joskus kohtaisi tämän mittaluokan muutoksia.
Tutkimus tuottaa uusia avoimia tietokantoja
ERC-rahoitetun tutkimuksen tavoitteet ja hyödyt ovat sekä akateemisia että yhteiskunnallisia.
– Kahden kansainvälisesti vakiintuneen ja merkittävän tutkimusalueen, kielitypologian ja sosiolingvistiikan, yhdistäminen on uutta. Tutkimustuloksilta odotetaan uudenlaisia menetelmiä ja käsitteitä sekä tuoretta perustutkimusta siitä, miten kielen rakenne mukautuu sosiaalisiin tekijöihin. Tutkimuksen oheistuotteena syntyy lisää avoimia tietokantoja.
Sinnemäki toivoo, että aiheesta voidaan tuottaa myös tietokirjallisuutta laajemmalle yleisölle. Esimerkiksi kielten opettajat voivat olla kiinnostuneista kysymyksistä, kuten miksi suomi on toisille vaikea oppia ja toisille helppo ja millaisten ongelmien kanssa eri kielitaustoista tulevat oppijat kamppailevat.Read moreKaius Sinnemäki: Digitaalisten menetelmien pitää olla teoreettisesti motivoituja