Heidelbergissä järjestetty konferenssi tarjosi uusia ajattelutapoja tietojenkäsittelytieteeseen

Abhishek Kumar oli yksi 200:sta nuoresta matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen tutkijasta, jotka valittiin eri puolilta maailmaa osallistumaan yhdeksänteen Heidelberg Laureate Forum -konferenssiin Saksassa 18.–23. syyskuuta.

Abhishek Kumar kannustaa tutkijoita hyödyntämään tilaisuuden hakea apurahaa HLF-konferenssiin.

– Olin yllätyksekseni ainoa osallistuja Suomesta. Tämä on loistava tilaisuus nuorille tutkijoille, jotka voivat hakea mahdollisuutta osallistua tapahtumaan kahdesti eri vaiheissa uraansa, esimerkiksi kerran väitöskirjatutkijana ja kerran tutkijatohtorina, Kumar sanoo.

Kumar on työskennellyt monimutkaisten hajautettujen järjestelmien turvallisuuden ja rajattujen tietojenkäsittelylaitteiden koneoppimisen parissa. Tällä hetkellä hän työskentelee 6G Flagship -tutkimusohjelman tutkijana Oulun yliopistossa, mutta viettää osan työajastaan vierailevana tutkijana Helsingin yliopistossa, jossa hän työskentelee Sasu Tarkoman NODES-ryhmässä. Aiemmin Kumar työskenteli väitöskirjatutkijana professori Pan Huin johtamassa Systems and Media Laboratory -tutkimusryhmässä.

Heidelbergin konferenssin tarjoama kokemus avarsi Kumarin katsantokantaa.

– Siellä tapaa mahtavia ihmisiä ja saa omakohtaisen kosketuksen huipputietämykseen. Sain tilaisuuden jututtaa muun muassa monta Turing-palkinnon saajaa, kuten suurteholaskennan ja supertietokoneiden uranuurtaja Jack Dongarraa, salausalgoritmin kehittäjä Adi Shamiria ja internetin isäksi kutsuttua Vincent Cerfiä. Cerf suunnitteli TCP/IP-protokollat ja internetin arkkitehtuurin, Kumar kertoo.

Uusi näkökulma tietojenkäsittelytieteeseen

Viikon mittaisen konferenssin aikana osallistujat vaihtoivat ajatuksia sukupolviensa parhaiden matemaatikkojen ja tietojenkäsittelytieteen asiantuntijoiden kanssa. Osallistujille oli myönnetty monia alan arvostetuimmista palkinnoista, kuten Abelin palkinto, Association for Computing Machinery -yhteisön (ACM) myöntämä A.M. Turing -palkinto, ACM:n tietojenkäsittelypalkinto ja Fieldsin mitali.

Leslie Lampert kysyi lounasseurueelta yksinkertaisen, silmiä avaavan kysymyksen: ”What is execution?” ("Mitä on ohjelman suorittaminen?") Se, miten tähän kysymykseen vastaa, kertoo paljon omasta laskennan perusteisiin liittyvästä ajattelusta, sanoo Kumar.

– Kun sen tajuaa, voi muuttaa ajattelutapaansa ja välttää ennakkoluulojaan.

Konferenssin osallistujia ja palkinnonsaajia kannustettiin tieteelliseen yhteistyöhön. Samassa yhteydessä julkaistiin 65 uutta artikkelia. Näin Kumarille tarjoutui harvinaislaatuinen tilaisuus kuulla tietojenkäsittelytieteen uusimmista suuntauksista, lähitulevaisuudessa ratkaistavista ongelmista ja koko alaa mahdollisesti mullistavista tekijöistä.

– Kun alkaa suunnitella ja luoda uutta ekosysteemiä, on oltava tietoinen mahdollisista tulevista ongelmista. Jos yksityisyyttä ja luottamusta olisi aikanaan ajateltu perusteellisesti, monia nykypäivän ongelmia ei olisi olemassakaan. Turvallisuutta on alettava ajatella laitteistojen ja ohjelmistojen integroinnin tasolla. Luottamuksen, vastuullisuuden ja suostumuksen kolminaisuuden on oltava päällimmäisenä.

Tilan käsitettä koskevan ajattelun on muututtava

Kumarin mukaan yksi konferenssiin osallistuneista palkinnonsaajista, vuoden 2018 tietojenkäsittelyn ACM-palkinnon saanut Shwetak Patel, esitteli käynnissä olevaa tutkimustaan, jossa tavoitellaan vaihtoehtoa piipohjaisille siruille, sillä ne muodostavat suuren osan tuotesidonnaisista hiilipäästöistä. Vaihtoehtoratkaisun tulisi edistää tehokkuutta ja lieventää tuotesidonnaisten hiilipäästöjen ongelmaa. Parhaillaan käynnissä olevan tutkimuksen haasteena on saavuttaa korkea luotettavuus erilaisissa olosuhteissa, sillä sirujen pitäisi kyetä toimimaan vaihtelevissa sääoloissa arktisista lämpötiloista Afrikan helteisiin.

– Samaan aikaan uudet supertietokoneet ja metaversumin kaltaiset ekosysteemit tarvitsevat lisätehoa. Huipputehokkaan internetin tulisi nojata enemmän moniytimisiin hajautettuihin järjestelmiin ja lukuisiin ohjelmiin eli rinnakkaislaskentaan.

– Näin voitaisiin toteuttaa monia niin konkreettisia kuin laajennetun todellisuudenkin asioita. Tarvitaan uusia etätyötapoja, mutta kaistanleveys ja viive vaikeuttavat niiden toteuttamista. Etäyhteyksien välityksellä toteutettavaan pilvenpiirtäjien suunnittelun kaltaiseen seikkaperäiseen ja monimutkaiseen työhön voidaan tarvita uudenlaisia kolmiulotteisia hologrammiyhteyksiä.

– Kehitys on juuttunut vanhoihin tekemisen tapoihin. Paras konferenssista ammentamani oppi liittyi siihen, miten aiemmin ajattelin tilan käsitettä tietojenkäsittelyssä. Meidän on irtauduttava vanhoista binaarisista (0 tai 1) ajattelutavoista. Kvanttitietokoneohjelmien kehittäminen voi helpottua, jos unohdetaan ensin kaikki perinteisestä bittipohjaisesta ohjelmoinnista.

Heidelbergin konferenssin osallistujat valitsee kansainvälinen arviointipaneeli tutkimuskokemuksen, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen taitojen ja motivaatiokirjeen perusteella.