Ympäristöturvallisuuden edistämiseksi etsitään yhä käytännön väyliä

Laajalle ja avoimelle turvallisuuskäsitteelle on tarvetta, kun ympäristöön liittyvät uhat tulevat yhä näkyvämmiksi. Ympäristöongelmien torjumisen ja yhteiskunnan vakauttamisen yhdistäminen olisi ratkaisu, mutta sen käytännön toteutus takkuaa, kun konkreettisia ympäristöturvallisuutta edistäviä toimia ei löydetä, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.

Väitöstutkimuksen mukaan esimerkiksi Länsi-Balkanilla toteutettiin onnistuneita hankkeita, joissa torjuttiin kaivostoiminnan aiheuttamia ympäristöuhkia ja pyrittiin parantamaan paikallista osallistumista ympäristöhallinnon alalla. Näitä toimia pidettiin onnistuneina, mutta niitä ei nähty leimallisesti keinoina edistää ympäristöturvallisuutta.

- Turvallisuuskäsitettä ei myöskään omaksuttu laajemmin Länsi-Balkanin maiden politiikkaan tai hallintoon. Kansainväliset järjestöt pyrkivät soveltamaan ympäristöturvallisuutta laajalla skaalalla, mutta samalla yhteistyö lipui ulos turvallisuuden viitekehyksestä, sanoo väitöstutkija VTM Emma Hakala.

Ympäristön ja turvallisuuden liitoksella myös haittavaikutuksia

Tutkijan mukaan ympäristöasioiden liittäminen turvallisuuteen ei sinänsä ole itseisarvo. Niin sanotun Kööpenhaminan koulukunnan kehittämän turvallistamisteorian mukaan ajatuksella voi jopa olla haitallisia seurauksia, mikäli ympäristöön liittyvä päätöksenteko tulee kaapatuksi turvallisuuspolitiikan piiriin ja normaalista demokraattisesta prosessista pakkotoimien alaiseksi.

- Länsi-Balkanin esimerkki kuitenkin näyttää, miten ympäristöturvallisuusprojekteilla päinvastoin yritettiin parantaa vaikuttamismahdollisuuksia ympäristöasioihin ja huomioida ympäristöuhkien torjumisen seurauksia muun muassa paikallisten elinkeinojen kannalta, Hakala huomauttaa.

Turvallisuusnäkökulma tärkeä järjestöille yhteistyön edistämisessä

Kansainvälisten järjestöjen kantilta turvallisuusnäkökulma oli yhteistyössä olennaista, ilmenee väitöstutkimuksesta. Alkuperäisenä syynä tälle oli ensisijaisesti pyrkimys vakauttaa Länsi-Balkania 1990-luvun konfliktien jäljiltä ja ennaltaehkäistä uusia levottomuuksia ympäristöön liittyvällä yhteistyöllä. Turvallisuusuhkien osoittaminen myös nähtiin yhtenä keinona vetää huomiota ympäristöasioihin, jotka eivät muuten nouse poliittisella asialistalla korkealle.

- Hankkeiden edetessä yhä tärkeämmäksi kuitenkin nousivat ympäristömuutosten aiheuttamat uhat inhimilliselle turvallisuudelle. Kouriintuntuvimmin tämä näkyi kenties vuoden 2014 rajuissa tulvissa, tutkija sanoo.

Järjestöt eivät aina onnistuneet ympäristöturvallisuuden siirtämisessä käytännön työhön kovin hyvin.

- Käsitteestä näyttää tulleen pikemminkin fraasi, jota toistettiin strategioissa ja suunnitelmissa, mutta joka ei projektien toteutuksessa näkynyt juuri mitenkään.

Hankaluudet liittyvät aiheen monialaisuuteen

Ympäristöturvallisuuden käytännön toteuttamisen hankaluus näyttää tutkimuksen mukaan liittyvän aiheen monialaisuuteen. Ympäristön vaikutukset turvallisuuteen ovat useimmiten vahvasti sidoksissa yhteiskunnallisiin tekijöihin, kuten talouteen, elinkeinoihin ja terveyteen. Siksi niihin on vaikea kehittää ratkaisuja pelkästään ympäristö- ja turvallisuustoimijoiden kesken.

Ympäristön turvallisuusvaikutuksia ei tutkijan mukaan voi silti jättää huomiotta. Erityisesti ilmastonmuutoksen seuraukset aiheuttavat väistämättä uhkia niin yhteiskunnallisesti kuin inhimilliselle turvallisuudelle. Tämä näkyi myös Länsi-Balkanilla ympäristöturvallisuusyhteistyön edetessä.

- Ilmastoriskeihin varautumisesta alkoi tulla osa paikallisten viranomaisten toimintaa, ja samalla välillä jo unohduksiin painunut ympäristöturvallisuuden käsite tuli uudella tavalla olennaiseksi.

Uudenlaisten uhkien edessä turvallisuushallinnon ja -politiikan onkin muututtava ja avauduttava yhteistyölle muiden alojen kanssa.

- Demokraattisen päätöksenteon näkökulmasta tämä pitää tapahtua hallitusti ja suunnitellusti, ei pakkokeinojen muodossa esimerkiksi äärimmäisten sääolosuhteiden iskiessä, Hakala toteaa.

 

’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’

VTM Emma Hakala väittelee 29.9.2018 kello 10 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "International Organisations and the Securitisation of the Environment in Post-Conflict Western Balkans". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, sali 5.

Vastaväittäjänä on Professor of Urban Planning and Public Policy and Political Science Richard Matthew, University of California Irvine, ja kustoksena on professori Kimmo Rentola.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja - Publications of the Faculty of Social Sciences.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Emma Hakala
Puh. 040 7394313
emma.hakala@gmail.com

Lue lisää aiheesta: Hyvinvointiyhteiskunta