Tuuppaustoimenpiteiden omakohtainen hyödyntäminen edistäisi hyvinvointia

Nudge-toimien eli niin sanottujen tuuppaustoimenpiteiden välittäminen kansalaisten itsensä käyttöön tarjoaa uuden tavan hyödyntää käyttäytymistieteellistä tietoa hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä ilmenee Helsingin yliopiston ja Max Planck instituutin tutkijoiden artikkelista, joka julkaistiin Behavioural Public Policy -lehdessä.

Esimerkiksi mobiilisovellusten, sähköpostin ja info-laatikoiden avulla välitetty psykologinen ymmärrys siitä, millaiset arkipäiväisten ympäristöjen usein huomaamattomat piirteet vaikuttavat päätöksentekoon, ja kuinka noita piirteitä voidaan tarkoituksenmukaisesti muuttaa, tarjoaa uusia välineitä itsekontrollin ja henkilökohtaisen autonomian vahvistamiseen.

– Nudge-toimenpiteiden omakohtainen hyödyntäminen voi auttaa meitä suunnittelemaan omia elinympäristöjämme tavalla, joka voi suojella pitkän tähtäimen tavoitteita impulsiivisilta mieliteoilta ja itsekontrollin haastavilta ärsykkeiltä, sanoo artikkelin toinen kirjoittaja yliopistonlehtori Samuli Reijula Helsingin yliopistosta.

Muun muassa mainokset, online-palvelut ja älylaitteet on usein kehitetty kaappaamaan tarkkaavaisuutemme hyödyntämällä ihmismielen tunnettuja biologisia, psykologisia ja sosiaalisia heikkouksia.

Termillä ’nudge’ viitataan psykologiseen ja käyttäytymistaloustieteelliseen tietoon perustuviin politiikkatoimenpiteisiin, joiden päämääränä on edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia rajoittamatta kuitenkaan heidän valinnanvapauttaan.

Neljä kategoriaa itsesuostuttelun tiellä

Artikkelissa tutkijat tuovat esiin neljä kategoriaa, joilla itsekontrollia voidaan tukea: Nudge-toimenpiteet voivat perustua esimerkiksi muistutuksiin, valintatilanteiden kehystyksen muuttamiseen, oletusvalintojen tarjoamiseen tai sosiaalisen normien hyödyntämiseen toivottavien valintojen aikaansaamiseksi. Kaikkia näitä tekniikoita on mahdollista hyödyntää myös omakohtaisessa valintaympäristöjen suunnittelussa.

– Älylaitteiden oletusasetusten muuttaminen vähemmän päällekäyviksi (esim. push-notifikaatioiden poistaminen) tai kuntoilusuunnitelman tukeminen tekemällä se julkiseksi vertaisryhmässä ovat ilmeisiä, mutta silti usein väheksyttyjä keinoja itsekontrollin vahvistamiseen ympäristöjen suunnittelun avulla, Reijula muistuttaa.

– Itsekontrollin haasteita ennakoimalla ja ympäristöjä systemaattisesti muokkaamalla omakohtaisesti sovelletut nudge-toimenpiteet voivat keventää tietoisesti käytetyn tahdonvoiman taakkaa, hän muotoilee.

Kritiikki kumpuaa mahdollisesta manipulatiivisuudesta

Nudge-toimenpiteitä on hyödynnetty julkishallinnossa monissa maissa, mutta niihin on kohdistunut myös kritiikkiä. Yksi tärkeimmistä liittyy toimenpiteiden mahdolliseen manipulatiivisuuteen ja niiden synnyttämiin valta-asetelmiin: onnistunut nudge edellyttää, että politiikkatoimenpiteen suunnittelija tietää, mitä toimenpiteen kohteena olevat ihmiset aidosti haluavat, ja suunnittelija pyrkii valintaympäristöjä systemaattisesti muokkaamalla muovaamaan käyttäytymistä tuohon suuntaan.

– Tällöin on kuitenkin mahdollista, että moni toimenpiteen kohteena oleva ihminen ei edes tiedä, että hänen käyttäytymistään muokataan psykologisin keinoin, eikä hänelle näin jää mahdollisuutta kyseenalaistaa toimenpidettä tai vastustaa sen vaikutusta, Reijula muistuttaa.

Tuuppaustoimenpiteet kansan käsiin

Nudge-toimenpiteitä on mahdollista toteuttaa vain julkisissa valintaympäristöissä, ja monet itsekontrollin kannalta tärkeät ympäristöt jäävät niiden ulottumattomiin. Nudge-toimenpiteiden välittäminen ihmisten omiin käsiin välttää ongelmat.

– Omakohtainen valintaympäristöjen suunnittelu tarjoaa näkökulman ihmismielessä ja -kehossa vaikuttavien lukuisien halujen ja tarpeiden välisten konfliktien hallitsemiseen.

– Kyseessä on kokoelma käytännöllisiä työkaluja, joka voi samalla tarjota psykologista ymmärrystä omasta käyttäytymisestä ja sen syistä, Reijula toteaa.

Lisätiedot:
Samuli Reijula
Puh. 0294129237
samuli.reijula@helsinki.fi

Julkaisu:
https://www.cambridge.org/core/journals/behavioural-public-policy/articl...