Tutkijat: Sosiaalityö vaatii akateemisen koulutuksen

Sosiaalityö on vaativaa, ja sen vuoksi myös sijaisten pätevyysvaatimukset ovat korkeat. Tärkeintä olisi tarjota ammattilaisille oikeanlaista tukea, jotta he jaksaisivat paremmin työssään.

Lastensuojelun ongelmat ja sosiaalityöntekijöiden työtaakka ovat olleet viime aikoina jatkuva puheenaihe. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt selvityksen siitä, miten lastensuojelutyön kuormittavuutta voidaan vähentää.

Helmikuussa Kuntaliitto julkaisi lastensuojelukyselyn, joka osoittaa, että lastensuojelun tilanne on vaikeutunut. Samalla Kuntaliitto ilmaisi huolensa sijaisten pätevyysvaatimuksista. Sen mukaan liian korkeat vaatimukset vaikeuttavat sijaisten palkkaamista sosiaalityöntekijöille.

Kuntaliiton mukaan ongelma on muun muassa vuonna 2016 voimaan tullut uusi laki, joka linjasi, että sosiaalityöntekijän sijaisena voi toimia vain ihminen, jolla on alan korkeakouluopintoja. Ennen lakimuutosta esimerkiksi sosionomi pystyi sijaistamaan sosiaalityöntekijää.

– Ongelma oli olemassa jo ennen lakimuutosta. Kunnat ovat hyväksyneet tilapäisjärjestelyt normina, sanoo Svenska social- och kommunalhögskolanin (Soc&kom) sosiaalityön yliopistonlehtori Harry Lunabba.

Ongelmalla Lunabba viittaa lastensuojelun aliresursointiin ja suureen henkilöstövaihtuvuuteen, joka on johtanut siihen, että järjestelmä toimii sijaisten varassa. Lunabban mukaan vastaava pätevyysvaatimusten kritisointi ei tulisi kyseeseenkään esimerkiksi psykologien tai lääkärien sijaisten kohdalla.

Sosiaalityöntekijät yrittävät työssään vahvistaa ihmisten sosiaalista toimintakykyä, puolustaa ihmisoikeuksia sekä lisätä hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Samalla heillä on viranomaisrooli.

– Sosiaalityöntekijät johtavat moniammatillisia tiimejä, työ on tutkimusperusteista ja osaamisvaatimukset korkeat. Tämä vaatii akateemisen koulutuksen. Miten muiden ammattien edustajat pystyisivät sijaistamaan heitä? Lunabba kysyy.

Työn vaatimukset kasvavat

Sosiaalityöntekijöiden kohtaamat ongelmat muuttuvat koko ajan moniulotteisimmiksi. Globalisaation, digitalisaation, väestön ikääntymisen ja kasvavan maahanmuuton kaltaiset megatrendit näkyvät työn arjessa. Samaan aikaan on käynnissä suuria uudistuksia, kuten maakunta- ja sote-uudistus.

Myös juridisen osaamisen tarve korostuu työssä, sanoo Mirjam Kalland, Soc&komin rehtori ja sosiaalityön dosentti.

– Sosiaalityöntekijät kohtaavat asiakkaansa vuorovaikutuksessa ja yrittävät yhdessä heidän kanssaan löytää tavoitteita ja ratkaisuja. Samalla kun tehdään töitä ihmisten kanssa, on tärkeää tuntea sosiaalioikeutta ja oikeusjärjestelmä, Kalland sanoo.

Sosiaalityö on ainoa yliopisto-opintoja vaativa sosiaalihuollon ammatti. Siksi tieteenalalla on keskeinen vastuu tutkimukseen perustuvassa tiedonmuodostuksesta ja sosiaalihuollon tavoitteellisessa kehittämisessä.

– Sosiaalityöllä on huono julkisuuskuva, vaikka se on korkein lainsäädäntöön ja tutkimukseen perustuva sosiaalialan tutkinto, huomauttaa Aino Kääriäinen, valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalityön tieteenalavastaava.

– Mutta uudenlainen aktivoituminen on nousemassa ja sosiaalityön ammattikuva ja osaaminen on kirkastunut.

Koulutus houkuttelee, työ kuluttaa

Helsingin yliopistosta valmistui vuonna 2017 yhteensä 74 sosiaalityöntekijää. Luvut sisältävät sekä suomeksi että ruotsiksi opiskelleet.

– Sosiaalityön koulutukseen on paljon hakijoita aloituspaikkoihin nähden. Kiinnostusta tehdä töitä ihmisten ja sosiaalikysymysten parissa kyllä on, sanoo rehtori Mirjam Kalland.

Yliopistoon kohdistuu iso paine kouluttaa enemmän sosiaalityöntekijöitä. Tutkijoiden mukaan pelkkä opiskelupaikkojen lisääminen ei ratkaise ongelmaa, sillä henkilöstön vaihtuvuus on alalla suurta. Se ei ole hyväksi sen paremmin sosiaalityöntekijöille kuin asiakkaillekaan.

– Koulutamme sosiaalityöntekijöitä niin paljon kuin näillä resursseilla pystymme. Nyt tarvitaan kehitystä itse työpaikoilla sosiaalityöntekijöiden ja heidän työssäjaksamisensa tukemiseksi, Kääriäinen sanoo.

Sosiaalityöntekijät tekevät arjen ihmisoikeustyötä. He kohtaavat inhimillistä hätää ja yhteiskunnan kahtiajakautumista ja he tarvitsevat uskallusta asettautua heikoimpien puolelle.

– Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lastensuojelun sosiaalityöntekijät. On raskasta nähdä lapsia hädässä pystymättä auttamaan heitä niin hyvin kuin paremmilla resursseilla olisi mahdollista. Tämä johtaa siihen, että työntekijät turhautuvat ja vaihtavat työpaikkaa, Kalland sanoo.

– Alan työtehtävät ovat vaativia, ja työstä pitäisi pyrkiä tekemään helpommin hallittavaa erilaisilla työpaikkajärjestelyillä. Tätä haluamme kehittää yhdessä työpaikkojen kanssa, toteaa Lunabba.

Kalland huomauttaa, että Suomessa on kuntia, joissa sosiaalityö toimii.

– Tästä voisi aloittaa, eli selvittää, mitä näissä kunnissa on tehty ja miten ne ovat onnistuneet järjestämään sosiaalityön kestävällä tavalla.

Lue lisää aiheesta: Hyvinvointiyhteiskunta