Palkittu professori pyrkii ymmärtämään isoja kehityskulkuja

J. V. Snellman -tiedonjulkistamispalkinnon saanutta professoria Anu Kantolaa on aina kiinnostanut maailmalla tapahtuvat uudet asiat. Kantola pyrkii ymmärtämään niiden dynamiikkaa.
Neljäskymmenes J.V. Snellman -palkinto tiedon julkistamisesta annettiin vuonna 2020 professori Anu Kantolalle. Videolla professori Kantolan puhe sekä rehtorin puhe.

 

Korona-epidemia on viestinnän professori Anu Kantolan mukaan myös tiedeviestinnän jättiharjoitus, mutta se tuo samalla esiin, kuinka tiede on osa elämää.

– Etulinjassa ovat epidemologia ja kansanterveystiede, mutta heti perässä tulevat vaikkapa viestinnän tutkimus, politiikan tutkimus, sosiologia ja kansantaloustiede. Miten saada ihmiset toimimaan järkevästi ja miten estää paniikki? Miten erilaiset poliittiset järjestelmät ja yhteiskunnat kykenevät vastaamaan pandemiaan? Miten talous saadaan elvytettyä?

Kantolan mielestä korona tuo esiin myös sen, että tiede ei ole vain faktakone, vaan joustava, jatkuvasti itseään korjaava järjestelmä, jatkuvaa suoraa lähetystä, jossa otetaan vastaan uusia havaintoja ja yritetään niiden varassa kehittää ymmärrystä siitä, mitä on tapahtumassa.

Tieteen perimmäinen olomuoto onkin faktojen rinnalla epävarmuus. Kantolan mukaan tutkija elää pysyvästi epämukavuusvyöhykkeellä.

– Tieteessä kaikki on aina mahdollista, mitään ei suljeta lopullisesti pois. Tiede ei tuota lopullisia totuuksia, vaan se tekee väitteitä.

Tiede on Kantolan mukaan kuitenkin parasta mitä meillä on: ohjenuora siihen, miten kannattaa toimia. 

– Vaikka kaikkea ei tiedetä, tieteen avulla on kyetty menemään kuuhun, parantamaan sairauksia ja rakentamaan myös menestyviä yhteiskuntia. 

Faktat eivät aina riitä, mutta meidän on toimittava ja mentävä eteenpäin sen varassa mitä voimme päätellä.

– Näin on myös yhteiskuntatieteissä, jotka tutkivat monimutkaisia yhteiskuntia ja niiden toimintaa. Teemme parhaamme ymmärtääksemme mitä on meneillään ja miksi, ja omalta osaltamme yritämme olla mukana rakentamassa parempaa maailmaa, Kantola kertoo.

Isot muutokset tutkimuksen ytimessä

Suomi on käynyt läpi isoja muutoksia viime vuosikymmeninä, kun globalisaatio on 1980-luvulta lähtien haastanut Suomen ja maailma on muuttunut yllätyksellisesti.

– Oma tutkimusurani on paljolti keskittynyt näihin muutoksiin, joita me kaikki olemme eläneet läpi, vaikkemme aina sitä välttämättä huomaakaan kiireidemme keskellä, Kantola kertoo.

Vaikka ihmiskunnan ongelmat näyttävät välillä ylittämättömiltä, niin tutkijan mukaan yhteiskuntatieteissä toivo kuitenkin elää yhä.

– Ihminen on yllättävä ja arvaamaton olento, joka kykenee järkyttäviin tuhotöihin, mutta myös ihmeellisiin saavutuksiin.

Ansiokasta toimintaa tieteellisen tiedon välittäjänä

Kantola on tutkinut urallaan poliittisia eliittejä, journalismia, skandaaleja, lobbausta, strategista viestintää ja myös yritysten johtamista. Usein tutkimusten ytimessä on ollut historiallinen muutos: miten talouskriisi tai markkinoiden vapautuminen on vaikuttanut ihmisten identiteetteihin ja yhteiskunnalliseen elämään.

Tutkimusten ytimessä ovat olleet myös viestinnän ja vallankäytön suhteet: miten esimerkiksi tarinoita ja tunteita käytetään viestinnässä omien tavoitteiden ajamiseen.

Kantola on jo vuosia kirjoittanut kolumneja muun muassa Helsingin Sanomiin ja Suomen Kuvalehteen sekä esiintynyt televisiossa ja radiossa. Mediassa hän on osannut oivallisesti kytkeä Suomessa ja maailmassa tapahtuvia moninaisia muutoksia ja esiin nousseita uusia ilmiötä oman tieteenalansa käsitteistöön.

Helsingin yliopiston myöntämässä J.V. Snellman tiedonjulkistamispalkinnon palkintoperusteluissa todetaankin, että Kantolalla on moderni, avarakatseinen ja hauska tapa ilmaista ajatuksiaan lukijaa ja kuulijaa inspiroivasti.

- Hän on auttanut muutosten äärellä ymmällään olevaa suurta yleisöä löytämään nimiä hämmentäville ilmiöille ja antanut siten välineitä ajattelulle. Hän on pystynyt avaamaan politiikan koukeroita suurelle yleisölle, rehtori Jari Niemelä toteaa.

Kansalaiset keskiössä

Kantola johtaa tutkimusprojektia Kansalaisuuden kuilut ja kuplat , jossa selvitetään, kuinka talouden rakennemuutokset muuttavat kansalaisten toimintakykyä, poliittisia tunteita ja intressejä. Projektissa tutkitaan myös, miten poliittinen päätöksenteko vastaa kansalaisten kokemiin muutoksiin.

– Haastattelemme eri ryhmiä ja yritämme samalla selvittää, ketkä ovat vihaisia ja keillä on uskoa tulevaisuuteen.

Hanke on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama monitieteinen hanke, jossa on mukana lukuisia tieteenaloja ja tutkimuslaitoksia. Hanke yrittää purkaa myös tiedemaailman kuplia.

– On hienoa, kun eri alojen tutkijat tulevat yhteen ja yrittävät etsiä vastauksia kysymyksiin, joita koko yhteiskunta miettii. Mitä identiteeteille ja yhteiselle elämälle tapahtuu, kun globalisaatio keskittää vaurautta suuriin kaupunkeihin ja huippuosaajille ja samaan aikaan Suomessakin puolet maasta tyhjenee ja keskiluokan työt ovat vaarassa?

Tutkija puolusti Huipputuloiset-tutkimusta julkisuudessa

Hankkeessa julkaistiin ensimmäiset tulokset viime syksynä, kun Kantola julkaisi yhdessä Hanna Kuuselan kanssa kirjan suomalaisten huipputuloisimmasta promillesta. Tutkijat selvittivät, mitä nämä ajattelevat itsestään ja yhteiskunnasta.

Kirja Huipputuloiset herätti tärkeää keskustelua. Palkintoraadin mukaan kirja osoittaa, että tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä voi kirjoittaa tarkasti ja samaan aikaan viihdyttävästi.

Huipputuloiset nosti kysymyksen laadullisen tutkimuksen metodeista aina valtavirran uutisiin. Kantola osallistui ahkerasti keskusteluun ja puolusti tutkimusta niin perinteisessä kuin sosiaalisessakin mediassa.

– Jotenkin olin ylpeä suomalaisuudestani, kun kävin sitä keskustelua. Vaikka Twitteriä paljon moititaan, ja usein ihan syystä, niin onhan se juhlavaa, että Suomessa kaikki voivat taittaa innolla peistä akateemisen tutkimuksen ytimessä olevista metodikysymyksistä.

Kantolan tutkimuksille ja tulosten viestimiselle on yhä isompi tarve.

– Yhteiskuntatieteen pitää olla osa yhteiskuntien yhteistä elämää, ja sitä täytyy tehdä yhteiskunnassa ja yhdessä ihmisten kanssa. Sen tuloksilla täytyy olla merkitystä yhteiskunnalle tavalla tai toisella.

Kantolan pyrkimys ymmärtää isoja kehityskulkuja on huomattu laajemminkin. Kuvaavaa on, että professori Kantola pääsi presidentti Tarja Halosen kanssa toisena naisena kymmenen merkittävimmän suomalaisen ajattelijan joukkoon, kun Ylen A-studio listasi suomalaisia älykköjä syksyllä 2018.

Snellmannin perässä

J V Snellmann oli yhteiskuntatieteilijä, joka oli myös journalisti, perusti sanomalehden ja osallistui yhteiskunnan kehittämiseen monin tavoin.

– Me hänen perässään tulevat yritämme pysyä yhteiskunnan pulssilla ja tulkita sitä, mikä muuttuu ja mikä pysyy samana, Anu Kantola sanoo.

Snellmanin nimeä kantava tiedonjulkistamispalkinto on yksi heijastus tästä tavasta ymmärtää tiede kaikkien yhteisenä asiana.

– Se on meidän yhteiskuntamme hieno perinne, joka on osaltaan nostanut Suomen maailman parhaimpien yhteiskuntien joukkoon, Kantola toteaa.