Nuorten rikoskäyttäytymisen laaja-alaisuus on pysynyt vuoden 2016 ennätyksellisen matalalla tasolla, tuloksista ilmenee. Tämä tarkoittaa sitä, että jopa 70 prosenttia nuorista ei ollut tehnyt yhtään tarkastelluista rikosteoista kuluneen vuoden aikana, kun vuonna 1995 vastaava osuus oli 39 prosenttia.
Nuorisorikollisuuskyselyssä nuorten yleisimpiä viime vuoden aikana tehtyjä kiellettyjä tai lainvastaisia tekoja olivat alkoholin humalajuominen, luvaton verkkolataaminen ja luvaton poissaolo koulusta. Näiden jälkeen yleisimpiä tekoja olivat koulusta varastaminen, sähköinen kiusaaminen ja vahingonteot. Tulokset ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin julkaisusta.
Joka kymmenes pahoinpitelyn kohteena
Valtaosa tutkituista teoista ja uhrikokemuksista oli pysynyt viime vuonna samalla tasolla kuin vuonna 2016. Nuorista 4 prosenttia oli viimeisen 12 kuukauden aikana pahoinpidellyt toisen henkilön. Pahoinpitelyn kohteena oli vuoden aikana 10 prosenttia nuorista.
Nuorten tekemässä vakavassa väkivallassa ja viharikollisuudessa näkyy viitteitä lisääntymisestä. Nuorten väkivalta aiheuttaa aiempaa useammin vahinkoa ihmisille tai omaisuudelle.
– Myös viharikoksia koskevat uhrikokemukset ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana. Noin joka kuudes nuorten väkivallanteko liittyy tekijän vihaan uhrin edustamaa ryhmää kohtaan, sanoo tutkijatohtori Markus Kaakinen Helsingin yliopistosta.
Väkivallalla uhkailu tyypillinen tapaus
Nuorten yleisimpiä uhrikokemuksia ovat väkivallalla uhkailu ja sähköinen kiusaaminen sekä omaisuuden vahingoittaminen tai varastaminen.
– Viime vuosina usein puheenaiheeksi noussut nuorten kokema seksuaalinen väkivalta ei ole lisääntynyt. Nuoret kokevat seksuaalista väkivaltaa tai ahdistelua useammin toisen nuoren kuin aikuisen taholta, Kaakinen kertoo.
Nuorten luvattomat koulupoissaolot, vahingonteot ja koulukiusaaminen ovat edelleen hieman vähentyneet vuodesta 2016. Pojat ovat tyttöjä useammin rikoksen uhreja, mutta tytöillä koulukiusaamiskokemukset, jotka liittyvät seksuaaliseen väkivaltaan ja ahdisteluun ovat yleisempiä. Tytöt kokevat poikia useammin väkivaltaa perheen piiristä, kun taas pojat kokevat väkivaltaa useammin perheen ulkopuolelta kuten ystävien ja toisten nuorten tekemänä.
Rikoksissa selvä laskupiikki vuoden 2012 jälkeen
Nuorisorikollisuuskyselyiden mittaushistoriaa tarkasteltaessa erottuu kaksi nuorten rikoskäyttäytymisen laskukautta. Näistä ensimmäinen ajoittuu 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alkuun, jota seurasi tasaisempi vaihe. Toinen selkeä laskukausi näyttää tapahtuneen vuoden 2012 jälkeen. Joidenkin uhrikokemuksissa lasku alkoi jo vuonna 2008.
– Huomionarvoista on se, että vuonna 2016 mitattiin mittaushistorian alhaisimmat tasot rikoksiin osallistumisessa miltei kaikkien rikostyyppien osalta. Vuoden 2012 jälkeen havaittiin voimakas laskupiikki, ja nyt nuorten rikoskäyttäytyminen näyttäisi vakiintuneen tällä tasolle, Kaakinen toteaa.
Nuorten väkivalta ja vahingonteot tulevat aiempaa useammin poliisin tietoon. Toisaalta nuorten omat asenteet rikoksia kohtaan ovat muuttuneet viime vuosina hieman hyväksyvämmiksi.
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti on toteuttanut Nuorisorikollisuuskyselyitä vuodesta 1995 alkaen, ja ne muodostavat ainoan suomalaisen nuorten rikoskäyttäytymisen seurantajärjestelmän. Tutkimusraportin ovat laatineet Markus Kaakinen ja Matti Näsi. Raportti julkaistaan Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Katsauksia-julkaisusarjassa.
Lisätiedot:
Markus Kaakinen
Puh. 050 4759355
markus.kaakinen@helsinki.fi