Britannia eroaa Euroopan unionista maaliskuun lopussa 2019. Brexit vaikuttaa myös noin 90 000 Britanniassa asuvan Pohjoismaiden kansalaisen elämään.
Kuinka korkeakoulutetut pohjoismaalaiset järjestävät elämänsä Lontoossa Brexitin jälkeen? Muun muassa tätä selvittää tuore tutkimushanke ”Post Brexit London: Highly Skilled Migrants after the British Referendum”.
– Keskityn tutkimuksessa nimenomaan Lontooseen, koska se on niin ainutlaatuinen tieteen, taiteen, liike-elämän ja finanssialan keskus. Liki puolet Britteinsaarilla asuvista pohjoismaalaisista asuu suur-Lontoon työssäkäyntialueella, tutkijatohtori Saara Koikkalainen Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista sanoo.
Tuleeko pohjoismaalaisista paluumuuttajia?
Iso-Britannia on yksi pohjoismaalaisten tärkeimmistä kohdemaista ulkomaille muutettaessa. Myös Britanniaan muuttavien suomalaisten määrä lähti selkeään kasvuun sen jälkeen, kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995.
Pääkaupunki Lontoo on muuttokohteena vertaansa vailla. Sinne on ollut helppo muuttaa kokeilemaan kansainvälistä uraa, ja työmahdollisuudet ovat olleet hyvät. Brexitin myötä Lontoo saattaa kuitenkin menettää kymmeniä tuhansia työpaikkoja.
– Tutkimuksessani haluan selvittää, lähtevätkö sinne töihin muuttaneet muualle vai jäävätkö Britanniaan. Onko paluumuutto entiseen kotimaahan ajateltavissa oleva vaihtoehto vai jatkavatko ihmiset mieluummin kansainvälisellä uralla ulkomailla, Koikkalainen sanoo.
Ruotsin, Suomen, Norjan ja Tanskan kansalaiset ovat siitä erityisessä asemassa, että heille sekä paluu pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon että muutto useimpiin maihin maailmassa on mahdollista – Pohjoismaiden kansalaisilla kun on taskussaan maailman toiseksi arvostetuin passi.
Tutkijaa kiinnostaa myös se, eroavatko eri Pohjoismaista tulevien kokemukset toisistaan vai ajattelevatko he samansuuntaisesti esimerkiksi tulevaisuuden työmahdollisuuksistaan.
“Ennen Brexitiä olin suunnitellut asuvani loppuelämäni Britanniassa, mutta Brexitin jälkeen olen alkanut suunnitella paluumuuttoa Tanskaan. En ole varma siitä, onko Britannia enää mukava paikka vanheta.” – Tanskalainen vastaaja
Muuttiko jo Brexit-äänestys elämää?
Koikkalainen havaitsi viisi vuotta sitten väitöstutkimuksessaan että ulkomailla asuvat suomalaiset kohtaavat vain harvoin syrjintää tai suoranaista rasismia. Tutkimus käsitteli korkeasti koulutettujen suomalaisten kokemuksia EU-maiden työmarkkinoilla.
– Pienenä muuttajaryhmänä he sulautuvat helposti joukkoon eivätkä herätä suuria intohimoja kuten vaikkapa puolalaiset, joita monien EU-eroa kannattaneiden brittien mukaan asuu siellä jo liikaa. Yleensä suomalaisuus nähdään positiivisessa valossa ja moni kertoi pelaavansa aina välillä ”pohjoismaakortin”, sillä skandinaavisuus on arvostettua esimerkiksi Lontoossa, Koikkalainen sanoo.
Nyt hän haluaa selvittää, onko jo Brexit-äänestys muuttanut pohjoismaalaisten asemaa Lontoossa. Tuliko näistä Euroopan sisäisistä muuttajista yhdessä yössä maahanmuuttajia, joita kontrolloidaan ja jotka joutuvat perustelemaan siteensä valtioon, jossa he ovat asuneet laillisesti jopa kymmeniä vuosia?
”En usko asuvani Britanniassa viiden vuoden kuluttua. Uskon, että minua ’pyydetään lähtemään’, enkä tule rukoilemaan, että saisin jäädä. Menetän kaiken, jonka takia tulin tänne, mutta en jää paikkaan johon en ole tervetullut.” – Ruotsalainen vastaaja
Pohjoismaisista muuttajaryhmistä tiedetään vähän
Brexitin vaikutukset koskevat kaikkia Britannian talouselämän ja yhteiskunnan osa-alueita. Brexit-prosessi huipentuu keväällä 2019, joten sitä on tutkittava nyt tai ei koskaan.
Lontoossa asuvia Euroopan sisäisiä muuttajaryhmiä on tutkittu jo aikaisemmin, mutta tutkimustieto siellä asuvista pohjoismaalaisista puuttuu. Koikkalaisen tutkimus perustuu verkkokyselyyn ja haastatteluihin. Verkkokysely julkaistiin kesällä 2018 ja sitä markkinoidaan sosiaalisessa mediassa. Brexitin toteutumisajankohtana maalis-huhtikuussa 2019 Koikkalainen lähtee kenttätyövierailuun Lontooseen tekemään haastatteluja. Tuloksia on odotettavissa vuoden 2019 aikana.
– Tämä hanke nostaa esiin vähän tutkitun muuttajaryhmän kokemuksia. Tieto on hyödyllistä esimerkiksi muuttoliiketutkijoille, politikoille ja ylipäätään ihmisille, joita kansainvälinen liikkuvuus kiinnostaa.
Tutkimus tuottaa tietoa esimerkiksi siitä, kuinka vapaan liikkuvuuden rajoitukset vaikuttavat kansainvälisiin työuriin Euroopassa ja kuinka Lontoossa asuvat pohjoismaalaiset yrittävät suunnitella elämäänsä muuttuvassa tilanteessa.
– Pahimmillaan seurauksena voi olla henkilökohtaisia tragedioita, jos brittiaviomies ja lapset saavat jäädä Lontooseen mutta pysyvää oleskeluoikeutta ei myönnetä perheen suomalaiselle vaimolle, jolla ei ole kohdemaan kansalaisuutta. Tämä tilanne voi kuulostaa epätodennäköiseltä, mutta epävarmuus piinaa ihmisiä niin kauan, kun EU-kansalaisten asema Britanniassa ratkaistaan, Koikkalainen sanoo.
”Aviomieheni haluaa jäädä työpaikkaansa Lontoossa. Minä haluaisin lähteä, mutta en haluaisi menettää kotiani. Jokaisella perheemme jäsenellä on erilainen suunnitelma. Brexit hajottaa perheemme ja heittää meidät kauas toisistamme. Minulla ole hajuakaan, kuinka selviämme tästä tilanteesta.” – Suomalainen vastaaja
Tekstin sitaatit on poimittu tutkimusaineistosta.