Psykiatrinen sairaalahoito ja mielenterveyslääkkeiden käyttö ennustavat suurentunutta avioeroriskiä. Isoimmillaan riski on heti sairaala- tai lääkehoidon aloittamisen jälkeen, mutta eron mahdollisuus on koholla vielä kahden vuoden jälkeen. Mielenterveysongelmien hoidossa olisikin tärkeää paneutua läheisiin ihmissuhteisiin, todetaan Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa.

Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla lähes 100 000 suomalaista avioparia kuuden vuoden ajan. Tutkijat analysoivat miten vaimon ja miehen mielenterveyslääkkeiden ostot ja psykiatriset sairaalajaksot olivat yhteydessä pariskunnan eroriskiin. Miehen mielenterveysongelmat suurensivat eroriskin yli kaksinkertaiseksi ja vaimon lähes kaksinkertaiseksi verrattuna niihin pareihin, joissa kummallakaan puolisolla ei havaittu sairaalahoitoja tai lääkeostoja.

- Jos kummallakin puolisolla oli seuranta-aikana mielenterveysongelmia, eroriski nousi kolminkertaiseksi, kertoo tohtorikoulutettava Niina Metsä-Simola Helsingin yliopistosta.

Suurimmillaan avioeron riski oli välittömästi sairaalajakson alkamisen tai ensimmäisen lääkeoston jälkeen.

- Tämä todennäköisesti heijastaa lähinnä avioeroprosessin yhteydessä ilmeneviä mielenterveyden muutoksia. Avioeroriski kuitenkin säilyy korkeana vielä yli kaksi vuotta myöhemmin, Metsä-Simola sanoo.

Taloudellisilla tekijöillä ei juuri merkitystä

Sosiaaliset ja taloudelliset tekijät, kuten tulotaso ja kotona asuvat lapset, eivät juurikaan vaikuttaneet mielenterveysongelmien ja avioeroriskin väliseen yhteyteen. Mielenterveysongelmat eivät siis näyttäisi johtavan kohonneeseen eroriskiin taloudellisen huono-osaisuuden takia.

- Todennäköisempää on, että mielenterveyden ongelmat aiheuttavat parisuhteeseen rasitusta, joka pitkittyessään lisää eron todennäköisyyttä. Mielenterveyshäiriöiden hoidossa olisikin tärkeää paneutua myös hoidettavan yksilön läheisiin ihmissuhteisiin, Metsä-Simola toteaa.

Naimisissa olevien mielenterveys on jo aiemmin havaittu eronneita paremmaksi useilla eri mittareilla. Yleensä kiinnostuksen kohteena on kuitenkin ollut avioeroon liittyvät muutokset mielenterveydessä. Sen sijaan tutkimusta mielenterveysongelmien vaikutuksesta avioeroriskiin on ollut vähän, ja useimmissa aineistoissa on tietoja vain pariskunnan toisesta osapuolesta.

Tutkimus on julkaistu Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology –lehdessä ja saatavilla verkossa https://link.springer.com/article/10.1007/s00127-018-1521-2

 

Lisätiedot:
Niina Metsä-Simola
Puh. 040 515 8566
niina.metsa-simola@helsinki.fi