Alkoholinkäytön neuvonnassa motivoiva vuorovaikutus nousee kulmakiveksi

Alkoholinkäytön ottaminen puheeksi nostaa esiin asiakassuhdetta uhkaavia ja tukevia piirteitä, todetaan Helsingin yliopistossa tarkastettavassa sosiaalipsykologian väitöstutkimuksessa.

- Alkoholinkäytön mielletään usein kuuluvan yksilön valinnanvapauden piiriin ja ulkoapäin tulevan alkoholinkäytön kontrollin nähdään herkästi loukkaavan tätä vapautta, sanoo väitöstutkimuksen tehnyt VTM Elina Renko.

Väitöksessään Renko tarkasteli, miten aikuissosiaalityön asiakkaat ja ammattilaiset asennoituivat alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan. Tulokset osoittavat, että asenteiden kirjo jäsentyi toimijuuden säilyttämisen, uudelleen rakentumisen ja suojaamisen ympärille.  Asennoituminen on myönteisempää, kun asiakkaan ja ammattilaisen toimijuus on vankka. Jos toimijuus on uhattuna, asennoituminen on kielteisempää.

Toimijuutta uhkaavat piirteet ovat usein seurausta siitä, että asiakassuhteen osapuolet ymmärtävät eri tavoin, millaisesta vuorovaikutusasetelmasta puheeksiotossa ja neuvonnassa on kyse.

- Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos asiakas tulkitsee puheeksioton alkoholin ongelmakäytön epäilyksi, vaikka ammattilaisen näkökulmasta kyseessä on sosiaalityöhön kuuluva tiedonkeruu, Renko toteaa.

Tutkimus avaa paitsi toimijuutta uhkaavia myös sitä tukevia piirteitä.

- Toimijuutta tukeviksi tekijöiksi nousevat etenkin puheeksioton ja neuvonnan rooli-istuvuus, motivoiva vuorovaikutus ja arkaluontoisuuden tuottamisen taidot, Renko kertoo.

Muutoshalua herättelevä vuorovaikutus tukee neuvontaa

Motivoiva vuorovaikutus ja erityisesti asiakkaan muutoshalun vahvistaminen näyttäytyi Rengon tutkimuksessa eräänlaisena puheeksioton ja neuvonnan kulmakivenä ja keskeisenä toimijuutta rakentavana tekijänä sekä asiakkaiden että ammattilaisten näkökulmasta.

- Tämä on hyvä uutinen, sillä sosiaalityön ammattilaiset ovat motivoivan vuorovaikutuksen osaajia ja alkoholinkäytön puheeksiottoa ja neuvontaa voisi olla sosiaalityössä mielekästä lähteä rakentamaan motivoinnin ammattitaidon varaan, Renko ehdottaa.

Arkaluonteisuuden tuottamisen taito korostuu haavoittuvan toimijuuden suojaamisessa. Arkaluontoisuuden tuottaminen on vuorovaikutteista toimintaa, jossa herkäksi oletettuja aiheita käsitellään esimerkiksi epäsuorasti, pehmentäen ja perustellen.

- Käytännössä tämä voi tarkoittaa puheeksioton rutiininomaisuuden esiin nostamista eli  jos alkoholinkäytöstä kysytään kaikilta, puheeksiotto perustuu rutiiniin, ei ongelmakäytön epäilyyn, Renko toteaa.

Tutkimus pohjautuu sosiaalityön asiakkaiden ja ammattilaisten haastatteluaineiston analysointiin. Laadullinen lähestymistapa nostaa esiin asenteiden kirjon ja tuo esiin ne yhteisymmärryksen ja kiistelyn ulottuvuudet, joita aiheeseen sosiaalityössä liittyy.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

VTM Elina Renko väittelee 25.5.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Pyhä toimijuus – Miten sosiaalityön asiakkaat ja ammattilaiset asennoituvat alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan?". Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriossa XIV.

Vastaväittäjänä on dosentti Eero Suoninen Tampereen yliopistosta ja kustoksena toimii professori Ilkka Arminen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Väitöskirjan sähköinen versio on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Elina Renko
Puh. 044 525 8884
elina.renko@helsinki.fi

Lue lisää aiheesta: Hyvinvointiyhteiskunta