Eurooppalaisen terveyskeskustelun yhtenä teemana on ajatus siitä, että terveydenhuollon resurssiongelmia voitaisiin ratkaista katsomalla ketkä ovat enemmän vastuussa sairaudestaan. Keskustelu koskee lähinnä kroonisia elintapasairauksia.
- Myös Suomessa aihe nousee julkiseen ja poliittiseen keskusteluun säännöllisesti. Terveyskeskustelu on esimerkki yksilöä vastuullistavasta poliittisesta suuntauksesta, sanoo Johanna Ahola-Launonen.
Käytännöllisen filosofian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Ahola-Launonen tutkii tämän ilmiön teoreettista taustaa. Väitöksen mukaan terveyskeskustelun pohja on hyvin hatara, ja yhteiskunnalliset ilmiöt kavennetaan lähinnä yksilöä koskeviksi.
Olosuhteet ohjaavat terveysvalintoja
Tutkijan mukaan olosuhteet, kuten pääsy terveydenhuoltoon, koulutus, koettu syrjintä, varallisuus, niukkuudessa eläminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä vaikuttavat siihen, keille ”terveellisten” valintojen tekeminen on helpompaa. Terveyden sosiaaliset tekijät vinouttavat valintojamme.
- Tämän vuoksi olisi epäreilua langettaa ”valittujen” elintapojen seurauksia samalla tavalla jokaiselle. Vaikka useimpiin tekoihimme liittyy myös omaa vapaata valintaa, olisi silti miltei mahdotonta selvittää, kuka oikeasti oli vastuussa mistäkin valinnastaan, Ahola-Launonen sanoo.
Hyvä-osaisilla käynyt parempi tuuri
Väitöstutkimuksen mukaan hyväosaisilla on ollut yhteiskunnassa parempi tuuri kuin huono-osaisilla. On kyseenalaista sanoa, että hyvä- tai huono-osaiset aidosti ansaitsevat paikkansa.
- Tuurin ei tulisi määrittää liikaa yhteiskunnallisia asemia. Paras keino toteuttaa vastuuta valinnoistaan ovatkin yleiseen verotukseen ja julkiseen vakuuttamiseen perustuvat hyvinvointivaltiojärjestelmät, Ahola-Launonen sanoo.
Tutkijan mielestä yhteiskunnallista keskustelua leimaa usein niin sanottu vastuun poliittinen moralismi. Siinä sekä yksilöiden huono-osaisuus että hyväosaisuus nähdään yksilön itsensä ansaitsemana.
- Tällöin kuitenkin jätetään huomioimatta ne lukuisat sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät, jotka edesauttavat niin hyvä- tai huono-osaisuutta kuin sairautta ja terveyttäkin.
Väitöskirjassa todetaan, että yksilönvastuu on kaapannut liikaa alaa sekä yhteiskunnallisessa että teoreettisessa keskustelussa. Yhteiskunnan tärkeimmäksi tehtäväksi harvoin luetaan, että sen pitäisi löytää ne, jotka ovat sairaudestaan tai huono-osaisuudestaan itse vastuussa.
- Tietyt sosiaaliset hyvät, kuten terveys ja perustavat mahdollisuudet toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä, ovat tärkeämpiä kuin vastuullisten jahtaaminen, Ahola-Launonen muistuttaa.
’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’
VTM, LuK Johanna Ahola-Launonen väittelee 1.10.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Hijacking responsibility - Philosophical studies on health distribution". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, auditorio 107, Siltavuorenpenger 3A (1.krs).
Vastaväittäjänä on professori Søren Holm, University of Manchester, ja kustoksena on professori Antti Kauppinen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences. Väitöskirjaa myy Unigrafia Bookstore https://shop.unigrafia.fi/ books@unigrafia.fi.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Johanna Ahola-Launonen
Puh. 040 557 8382
johanna.ahola-launonen@helsinki.fi