Väitöstutkimuksesta ilmenee, että perheeseen katsottiin kuuluviksi usein esimerkiksi omat vanhemmat, osan sisaruksista tai läheisen ystävän, toisinaan myös esimerkiksi sisaruksen puolison. Näin perhettä koskeva yhteiskunnallinen muutos ulottuu myös perinteisissä perhetilanteissa eläviin.
– Tutkimukseen osallistuneista pariskunnista yhdenkään kohdalla puolisoiden käsitykset perheeseen kuuluvista ihmisistä eivät olleet samanlaisia. Tämä osoittaa, että käsitys perheestä muodostuu yksilöllisesti, väitöskirjatutkija Aino Luotonen Helsingin yliopistosta kertoo.
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten aikuisten perhe- ja ystävyyssuhteita perheen perustamisen elämänvaiheessa, ensimmäisen heteroavioliiton alkuvuosina. Tutkimuksen aineisto kerättiin 16 avioparilta, yhteensä 32 naiselta ja mieheltä. Tutkimuksen osallistujat olivat iältään 26–41-vuotiaita, valtaosa asui pääkaupunkiseudulla, ja 12 pariskunnalla oli lapsia.
Sisaruussuhteita kannattelee jaettu lapsuus, jota ystävyyssuhteissa ei yleensä ole
Väitöksen mukaan perheellisten aikuisten elämään mahtuu henkilökohtaisia ystävyyksiä ja sellaisia ystävyyksiä, joita ylläpidetään yhdessä puolison kanssa. Myös sisarukset voivat olla läheisiä ystäviä, vaikka suhteet ystäviin ja sisaruksiin eroavatkin toisistaan. Sisarussuhteiden läheisyys perustuu usein jaetulle lapsuudelle ja perheyhteydelle.
– Aikuisuudessa sisarussuhteet voivat olla jännitteisiä tai etäisiä, mutta lapsuudenperhe ja laajempi sukulaisten piiri tukevat näidenkin sisarussuhteiden jatkumista. Ystävyyssuhteissa tällaista laajempaa, suhdetta kannattelevaa yhteisöä ei usein ole, ja ystävyyssuhdetta on vaalittava monin tavoin, Luotonen kuvailee.
Tutkimuksen perusteella yhteydenpitoa perheeseen ja ystäviin määrittävät henkilökohtaiset kokemukset esimerkiksi suhteen läheisyydestä ja sukulaisuutta koskevat kulttuuriset käsitykset. Tutkimustulokset avaavat perhe- ja läheissuhteiden yksilöllisiä merkityksiä. Siten ne auttavat ymmärtämään, että perheen muutos koskee myös ydinperheessä eläviä.
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin, missä määrin heteroavioliitto perhemuotona määrittää sitä, keiden ihmiset ajattelevat kuuluvan perheeseensä, ja millaiset perhekäsitysten variaatiot ovat mahdollisia ydinperheessä elävillä. Tutkimuksen aineisto koostui tutkimushaastatteluista, pariskuntien sosiaalista verkostoa kartoittavista lomakkeista sekä osallistujien perhekäsityksiä kartoittavista lomakkeista.
Tutkimus tuo uutta tietoa heteroavioliitossa elävien perhekäsityksistä sekä kokemuksista liittyen perhe- ja ystävyyssuhteisiin.
Lisätiedot:
Aino Luotonen
Puh. 040 703 6489
aino.luotonen@helsinki.fi
**************************************
VTM Aino Luotonen väittelee 26.5.2023 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Family and friends in the early years of marriage : Relatedness, temporality, and overlapping intimacies". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Unioninkatu 35, auditorio 116.
Vastaväittäjänä on professori Vanessa May, University of Manchester, ja kustoksena on Anu Katainen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.