Vanhempien koulutustaso vahvasti yhteydessä nuorten koronarokotuksiin

Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ottivat koronarokotteen paljon useammin kuin matalammin koulutettujen lapset. Koulutuksen ja koronarokotuksen yhteyttä Suomessa selittivät vanhempien oma rokottautuminen, tulotaso ja maahanmuuttajatausta, ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Vuoden 2022 loppuun mennessä korkeakoulututkinnon suorittaneiden vanhempien lapsista 92 % oli saanut ainakin yhden koronarokotteen, kun pelkän peruskoulun suorittaneiden vanhempien lapsilla vastaava osuus oli vain 58 %. Rekisteripohjainen tutkimus kattoi kaikki Suomen 12–17 -vuotiaat nuoret sekä heidän vanhempansa.

Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät selittävät vanhempien koulutuksen yhteyttä nuorten koronarokotuskattavuuteen ajanjaksolla, jolloin koronarokotesuositus ylsi koskemaan kaikkia yli 12-vuotiaita. Koulutuseroja selittivät perheiden tulotaso, maahanmuuttajatausta, vanhempien ikä, sekä etenkin se, olivatko vanhemmat itse ottaneet rokotuksen koronaa vastaan. 

Nuorista, joiden vanhemmilla ei ollut rokotusta, vain joka kymmenes otti koronarokotteen.

– Vanhempien oman rokottautumisen merkitys voi viitata laajempaan rokote-epäröintiin matalasti koulutetuissa perheissä, kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sanni Variskallio.

Korkeampituloisen perheen nuori otti rokotteen herkemmin 

Koulutuksen lisäksi myös perheen tulotaso oli vahvasti yhteydessä nuorten koronarokotuksiin: mitä korkeammat tulot, sitä todennäköisemmin nuoret ottivat koronarokotteen. 

– Rokotukset olivat maksuttomia, mutta käytännön haasteet rokotuksen hankkimisessa ovat saattaneet vaikuttaa enemmän pienituloisten perheiden nuoriin. Suurempituloisissa perheissä taas rokottautumalla saatu mahdollisuus esimerkiksi matkustamiseen on voinut kannustaa ottamaan rokotteen, Variskallio arvelee. 

Tutkijat pitävät tärkeänä, että lasten ja nuorten rokotekattavuuden sosioekonomisia eroja ja niiden syitä selvitetään laajemmin myös muiden rokotteiden osalta.

– Jo aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että matala sosioekonominen asema on yhteydessä suurempaan riskiin sairastua tartuntatauteihin. Matalasti koulutetuista ja vähätuloisista perheistä tulevien nuorten jääminen ilman rokotesuojaa uhkaa kasvattaa eriarvoisuutta entisestään, sanoo yliopistotutkija Hanna Remes.


Lisätiedot:
Sanni Variskallio
sanni.variskallio@helsinki.fi

Hanna Remes
Puh. 050 319 9377
hanna.remes@helsinki.fi


Julkaisu:
Variskallio S, Moustgaard H, Remes H, Martikainen P. 2025. Association of parental education with adolescents’ COVID-19 vaccine uptake: A nationwide register-based study in Finland. Vaccine. https://doi.org/10.1016/j.vaccine.2025.127615