Väkivaltaa kokeneiden osuus pysynyt aiempien vuosien tasolla

Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan 5,5 prosenttia 15–74-vuotiaista Suomessa asuvista henkilöistä oli joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi viime vuonna. Vastaava prosenttiluku vuonna 2021 oli 6,0 prosenttia.

Väkivaltaa tai uhkailua kokeneiden osuus oli melko samalla tasolla kuin edellisessä tutkimuksessa. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttamasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi 7610 Suomessa vakituisesti asuvaa.

Nuoret kokivat fyysistä väkivaltaa selvästi vanhempia ikäryhmiä enemmän. Naiset kohtasivat miehiä yleisemmin eri fyysisen väkivallan muotoja ja väkivallalla uhkailua. Vamman aiheuttaneen väkivallan uhriksi joutui hieman yli viisi prosenttia naisista ja noin kaksi prosenttia miehistä.

Naiset kokivat väkivaltaa tyypillisesti omassa asunnossa tai työpaikalla ja työtehtävissä, kun taas miehillä julkiset paikat korostuivat väkivallan tapahtumapaikkana. Julkisissa tai puolijulkisissa tiloissa koettu väkivalta lisääntyi viime vuosiin nähden sekä miesten että naisten osalta.

Tavaran tai palvelun ostamiseen liittyvissä huijauksissa nousua

Kotitalouteen kohdistuvien omaisuusrikosten yleisyys laski 2010–luvun alussa, mutta viimeisten vuosien osalta taso on pysynyt melko vakaana. Polkupyörävarkaudet ja autoihin kohdistuneet vahingonteot ovat olleet jo pitkään yleisimpiä kotitalouksien omaisuuteen kohdistuneita rikoksia. 

Yksityishenkilöihin kohdistuneista omaisuusrikoksista yleisimpiä ovat tavaran tai palvelun ostamiseen liittyvät huijaukset sekä henkilötietojen urkinta tai väärinkäyttö. Erityisesti tavaran tai palvelun ostamiseen liittyvät huijaukset lisääntyivät selvästi edellisvuosiin verrattuna. Myös henkilötietojen urkinta ja väärinkäyttö on ollut viime vuosina aiempaa korkeammalla tasolla. Sen sijaan verkossa tapahtunut häirintä laski jonkin verran vuoteen 2021 nähden.

Katuväkivallan pelko lisääntynyt hieman 

Noin 30 prosenttia vastaajista ilmoitti pelänneensä väkivallan uhriksi joutumista iltaisin kodin ulkopuolella kuluneen vuoden aikana. Omat asuinalueet koetaan kuitenkin pääsääntöisesti edelleen turvallisiksi: oman kodin läheltä löytyvien turvattomiksi koettujen alueiden välttäminen ei ollut lisääntynyt edellisvuosista. Väkivaltaa työpaikalla kertoi pelkäävänsä noin 15 prosenttia vastaajista, ja perheväkivaltaa pelkäsi noin viisi prosenttia vastaajista. Nämä osuudet eivät eroa aikaisemmista vuosista.

Vuoden 2023 kyselyssä kartoitettiin myös vastaajien mielipiteitä väkivallan ja häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisystä sekä väkivaltatilanteen viimeaikaisesta kehityksestä. Noin 75 prosenttia vastaajista koki, että väkivalta on viime vuosina lisääntynyt Suomessa. 

Sen sijaan oman asuinalueen kontekstissa väkivaltatilanteen katsottiin tyypillisemmin pysyneen ennallaan. Vastaavat väkivaltatilanteen kehitykseen liittyvät kysymykset esitettiin edellisen kerran vuoden 2017 Kansallisessa rikosuhritutkimuksessa, jolloin 70 prosenttia vastaajista katsoi väkivaltatilanteen lisääntyneen Suomessa.

Vastaajat: Koulutukseen ja sote-palveluihin panostaminen hyviä keinoja ennaltaehkäisyyn 

Rikollisuutta ja häiriökäyttäytymistä ennaltaehkäisevistä keinoista nuorten koulutukseen panostaminen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden parantaminen katsottiin vastaajien toimesta hyviksi keinoiksi ennaltaehkäistä väkivaltaa omalla asuinalueella. 

Yhteiskunnan tasolla poliisin resurssien lisäämistä rikosten selvittämiseksi ja huono-osaisuuden vähentämistä pidettiin tehokkaina keinoina puuttua rikollisuuteen.


Julkaisu
Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2023: Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia

Lisätiedot
Yliopistonlehtori Matti Näsi 
matti.j.nasi@helsinki.fi
029 4120881

Suunnittelija Aaro Beuker
aaro.beuker@helsinki.fi
029 4128335