Todennäköisesti myös lähialueet hyötyvät kohdealueen rikosten vähenemisestä, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta. Sen sijaan poliisin satunnaisella eli niin kutsutulla rutiinipartioinnilla ei ole vastaavia vaikutuksia. Helsingin häiriökohdevalvonnan vaikuttavuus kärsi tutkimuksen mukaan epäonnistuneesta valvonnan ajoittamisesta.
– Poliisin valvonta oli enimmillään hiljaisina talviaamuina, kun ihmisiä ei ollut liikkeellä ja vähimmillään vilkkaina kesäiltoina, kun väkivaltaa ilmeni eniten. Poliisi siis valvoi oikeita paikkoja väärään aikaan, sanoo väitöskirjatutkija Jari Taponen, joka työskentelee Helsingin poliisissa ylikomisariona.
Joissakin tapauksissa poliisin toimenpiteet toimivat vastoin odotuksia. Epäoikeudenmukaisiksi koettujen tai epäeettisesti kohdennettujen tekojen lopputuloksena voi olla rikollisuuden tai turvattomuuden lisääntyminen.
– Etenkin nykypäivän vihollisiin ja liittolaisiin jaetussa toimintaympäristössä turvallisuuden nimissä tehdyt toimenpiteet voidaan kokea puolueellisina, Taponen muotoilee.
Poliisin vaikuttavuudesta löytyy tutkimusta vain vähän
Tutkimus paljastaa suomalaisen poliisin vaikuttavuustutkimuksen niukkuuden. Suomessa on tehty vain muutama poliisin vaikuttavuutta selvittävä tutkimus ja niidenkin näyttöarvo kärsii väittelijän mukaan heikoista tutkimusasetelmista ja yksipuolisesta aineistosta.
– Poliisin tuloksellisuuden mittaaminen kohdistuu aikaansaannosten sijaan tekemisen seurantaan. Suomessa ei ole riittävästi tietoa poliisin yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.
Koska suoritteiden laskentaan perustuvan poliisin tulosmittariston avulla ei voida havaita toimenpiteen ja tavoitteen saavuttamisen välistä syy-yhteyttä, toimenpiteiden kehittäminen ja soveltuvin osin myös tuloksellisuuden arviointi tulisi Taposen mukaan altistaa kriminologiselle vaikutustutkimukselle.
– Tämä muuttaisi poliisin yhteiskunnallista roolia turvallisuuteen vaikuttavaksi toimijaksi osana rikoksia vähentävää kriminaalipolitiikkaa ja tilivelvollisuutta. Jatkossa poliisikoulutuksessa tulisi huomioida kriminologiassa yleistyneet vahvat vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet, Taponen toteaa.
Väitöstyön aiheena on poliisin rikollisuutta vähentävä ja turvallisuutta lisäävä vaikuttavuus. Siinä selvitetään saavuttaako poliisi sille asetetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lisäksi pyritään tunnistamaan ne toimenpiteet, jotka eivät toimi tai jotka toimivat vastoin tavoitteita.
Tutkimus koostuu neljästä osajulkaisusta, joista kaksi on systemaattisia kirjallisuuskatsauksia.
Väittelijän yhteystiedot:
Jari Taponen
Puh. 040-5003256
jari.taponen@helsinki.fi
******************************************
VTM Jari Taponen väittelee 25.8.2023 kello 13.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Poliisin vaikuttavuus - Suoritteiden laskennasta vaikuttavuuden tutkimukseen". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, Sali I (B116), Unioninkatu 40.
Vastaväittäjänä on Apulaisprofessori Elsa Saarikkomäki, Turun yliopisto, ja kustoksena on Janne Kivivuori.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.