Guido Caniglian mukaan yksi ihmiskunnan suurista haasteista juuri nyt on saavuttaa tasapaino ympäristön kestävyyden ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden välillä. Häntä kiehtovat ne monet tavat, joilla ihmiset eri puolilla maailmaa edistävät oikeudenmukaisuutta ja kestävyyttä.
– Tutkinkin työssäni erilaisia avauksia, yhteisöjä, organisaatioita ja kokemuksia, joilla tavoitellaan entistä parempaa tulevaisuutta ja jotka osoittavat meille, miten maailmaa voidaan parantaa.
Apulaisprofessori pyrkii ymmärtämään, mikä motivoi ihmisiä toimimaan, mitkä heidän arvonsa ovat, mitä käytäntöjä he toteuttavat ja miten he järjestäytyvät ja puhuvat.
– Tavoitteenani on tuottaa tietoa, joka innostaa muita löytämään uusia tapoja tarttua aikamme viheliäisiin kestävyysongelmiin ilmastonmuutoksesta luontokatoon.
Yhteiskuntaa hyödyttävää tietoa vuoropuhelun avulla
Caniglian tutkimuksella on yhteiskunnallista merkitystä, koska se liittyy tarpeeseen löytää nopeasti uusia yhteiselon muotoja vaikeuksissa olevalla planeetallamme. Hän pyrkii näiden yhteiselon tapojen löytämiseen osallistumalla tutkijoita ja muita yhteiskunnallisia toimijoita yhdistäviin tiedon yhteistuotantohankkeisiin sekä suunnittelemalla niitä. Hankkeet vaihtelevat taiteen, tieteen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen yhteistyöstä usean toimijan projekteihin, jotka liittyvät esimerkiksi kestävämpään maankäyttöön tai kaupunkiympäristöjen keskiluokkaistumiseen.
– Tutkijoiden ja yhteiskunnan välisen vuoropuhelun avulla voimme tuottaa uutta tietoa, joka on paitsi tutkimukseen perustuvaa myös suoraan hyödyllistä osallistujille ja heidän yhteisöilleen, Caniglia sanoo.
Caniglia tutkii myös kestävään kehitykseen liittyvää toimintaa, jota ohjaavat ja johtavat syrjäytyneet ihmiset ja ryhmät. Hän on kiinnostunut vammaisten sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen aktivismista. Nämä pyrkivät kehittämään aiempaa yhteisöllisempiä, oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä tapoja elää.
– Vaikka tällainen toiminta on usein näkymätöntä, olen vakuuttunut siitä, että se voi tarjota yhteiskunnille innovatiivisia ja luovia tapoja käsitellä ympäristöongelmia samalla, kun korostetaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.
Epätasa-arvoon liittyvät kysymykset erityisen ajankohtaisia
Apulaisprofessorin mukaan yhteiskunnalliseen ja ekologiseen epäoikeudenmukaisuuteen ja epätasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä ei voi enää jahkailla. Haavoittuvat ja syrjäytyneet ryhmät unohdetaan päivittäin.
– Epätasa-arvo lisääntyy useimmissa maissa, ja vastakkainasettelu ja ristiriidat ovat saavuttamassa kriittisen pisteen, jota olisi ollut mahdotonta kuvitella muutama vuosi sitten. Samalla yhä useammat ihmiset, ryhmät ja organisaatiot näyttävät, miten voimme muuttaa tilannetta.
Caniglian tausta on monitieteinen ja kattaa niin humanistiset tieteet kuin luonnon- ja valtiotieteetkin. Filosofian opinnot muodostavat perustan hänen tutkimustaan ohjaaville laajoille kysymyksille: miten voimme löytää yhteiselon tapoja, joka ovat aiempaa oikeudenmukaisempia ja tasa-arvoisempia mutta myös ympäristön kannalta kestävämpiä?
– Luonnontieteen ja varsinkin evoluutiobiologian opintoni saavat tarkastelemaan luonnon monimutkaisuutta ja hallitsemattomuutta jatkuvana evoluutiona, kehityksenä ja muutoksena. Kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta koskevassa työssäni otetaan huomioon tarve kehittää tutkimuksellisia lähestymistapoja, joissa yhdistyvät kritiikki ja luovuus sekä vastarinta ja mielikuvitus.
Työskentely yhteiskuntapolitiikan ja ekologisen kestävyyden parissa sai Helsinkiin
Caniglia pitää yhteiskuntapolitiikan oppiainetta yhtenä harvoista akateemisista aloista, joka korostaa tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kysymyksiä muokatakseen yhteiskunnallisiin ongelmiin pureutuvia linjauksia ja säännöksiä. Hän on vakuuttunut, että Helsingin yliopiston edistynyt tutkimustyö tällä alalla innostaa hänen työtään ja vaikuttaa siihen.
– Olen huomannut vaikutuksen jo muutamassa viikossa. Olen myös innoissani vuorovaikutuksesta kestävyystieteen instituutin (HELSUS) kollegojen kanssa, jotka ovat tehneet kestävyysmuutosta koskevaa huippututkimusta useista näkökulmista.
Tärkeimmäksi syyksi tulla Helsingin yliopistoon Caniglia sanoo yliopiston tarjoaman ainutlaatuisen mahdollisuuden työskennellä yhteiskuntapolitiikan ja ekologisen kestävyyden parissa ja niiden välisellä rajapinnalla.
– Toivon, että työni voi auttaa näiden kahden yhteisön ja niiden tutkimuksen yhdistämisessä sekä niiden välisen kuilun ylittämisessä. Yhteiskuntapolitiikalla ja ekologisella kestävyydellä on monia yhtäläisiä tavoitteita, sillä molemmat pyrkivät edistämään nykyistä oikeudenmukaisempaa, tasa-arvoisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta.
Yhtymäkohtia ja vuorovaikutusta ei kuitenkaan ole apulaisprofessorin mukaan vielä hyödynnetty tarpeeksi. Caniglia toivookin työnsä auttavan häntä löytämään sekä yhteiskuntapolitiikkaa että ekologista kestävyyttä hyödyttäviä uusia synergioita.
Apulaisprofessori odottaa myös, että hänen opetuksellaan on vaikutusta siihen, miten opiskelijat käsittelevät monimutkaisia kysymyksiä kestävän kehityksen teemoissa. Caniglia opettaa ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelmassa ECGS:ssä (Environmental Change and Global Sustainability).
– Mielestäni tällaiset monitieteiset koulutusohjelmat ovat erittäin tärkeitä kouluttamaan ja kehittämään uuden sukupolven kestävän kehityksen ammattilaisia ja tutkijoita, jotka pystyvät käsittelemään viisaasti ja tehokkaasti maailman viheliäisiä monimutkaisuuksia.
Tutkimusta myös muualla
Caniglia tekee tutkimusta myös Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n rahoittamassa uudessa hankkeessa "Kenen kestävyys? Oikeudenmukaisten kestävyysmuutosten ymmärtäminen ja uudelleenmäärittely vammaisuuden ja queer-näkökulmien kautta''.
– Tämän rahoituksen ansiosta tutkin seuraavana viitenä vuotena yhdessä kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa kestävyyteen liittyviä aloitteita, joita syrjäytyneet yksilöt ja ryhmät ovat johtaneet ja ohjanneet.
Caniglia on erityisen kiinnostunut aktivismista, jota vammaiset sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset osoittavat osallistavampien, oikeudenmukaisempien ja kestävämpien elämäntapojen luomisessa.
– Nämä aloitteet ovat usein näkymättömiä, mutta olen vakuuttunut, että ne voivat osoittaa yhteiskunnillemme innovatiivisia ja luovia tapoja käsitellä ympäristöongelmia ja samalla edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
– Pyrimme selvittämään, mitä vammaisilla sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä on kerrottavaa muulle yhteiskunnalle siitä, miten elää yhdessä tällä ongelmaplaneetalla, Caniglia toteaa.
Caniglia on mukana muissakin tutkimushankkeissa ja -ryhmissä. Hän osallistuu muun muassa Horisontti Eurooppa -hankkeeseen (PLUS Change), jossa on mukana useita eurooppalaisia kumppaneita ja joka tähtää ekologisten ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen kehittämällä maankäyttöä koskevia strategioita ja päätöksentekoprosesseja. Hankkeessa hän keskittyy tapoihin, joilla maankäytöstä päättävät tahot huomioivat ekologisen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden.
Apulaisprofessori Guido Caniglian tieto ja kokemus on vahva lisä globaalien sosioekologisten ongelmien poikkitieteelliseen tutkimukseen Helsingin yliopistossa. Rekrytointi on tiedekunnalta huomattava panostus ympäristöpolitiikan tutkimukseen ja koulutukseen.
– Yhteiskuntapolitiikan apulaisprofessorina hänen alansa koskee konkreettisia poliittisia ongelmia, joiden kanssa Suomi ja muut maat painiskelevat tavoitellessaan polkua kestävään ja oikeudenmukaiseen kehitykseen, sanoo tutkimuksesta vastaava varadekaani Timo Kaartinen valtiotieteellisestä tiedekunnasta.
Caniglian opetus monitieteisessä ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelmassa on keskeinen osa yhteiskuntatieteellistä ympäristöpolitiikan koulutusta, jonka suosio näkyy selvästi Helsingin yliopistoon hakijoiden keskuudessa.