Tutkimuksessa seurattiin 23 vuoden ikään saakka kaikkia vuonna 1987 syntyneitä suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia. Tulokset korostavat, että huoli lastensuojelun asiakkaiden kouluttautumisesta on yhtäläinen niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa. Suomesta tutkimukseen osallistuivat Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Teini-ikäisinä sijoitettujen tilanne on huolestuttavin
Kaikkein todennäköisimmin tutkinto jäi suorittamatta niiltä, jotka sijoitettiin kodin ulkopuolelle ensimmäisen kerran teini-iässä. Maasta riippuen heistä vain yksi neljästä tai yksi kolmesta suoritti joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun. Ennen teini-ikää sijoitetut suorittivat tutkinnon jonkin verran useammin, mutta silti selvästi harvemmin kuin muut samanikäiset nuoret.
- Tulokset kertovat erityisesti teini-ikäisinä sijoitettujen vaikeasta tilanteesta myös siinä, että monilla heistä koulutus jää lyhyeksi, sanoo väitöskirjatutkija Antti Kääriälä Helsingin yliopistosta.
Lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle, jos muut lastensuojelutoimet eivät riitä turvaamaan lapsen terveyttä ja kehitystä kotioloissa.
Tutkimushanketta johtaneen professori Heikki Hiilamon mukaan tulokset kertovat, kuinka tärkeää on tukea kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista.
- Tutkinnon puuttuminen vaikeuttaa dramaattisesti nuorten itsenäisen elämän aloittamista ja pärjäämistä aikuisena, Hiilamo huomauttaa.
Tulokset heikoimpia Tanskassa
Tutkimuksen mukaan Tanskassa sijoitettuna olleiden koulutus jää matalaksi useammin kuin Suomessa ja Ruotsissa.
- Tämä saattaa olla seurausta tanskalaisesta ammattikoulusta, joka koostuu sekä koulussa suoritettavasta jaksosta että pakollisesta harjoittelusta, Kääriälä kertoo.
Pohjoismaisten koulujärjestelmien eroja on tutkittu aiemmin koko väestön tasolla. Näiden tutkimusten mukaan Suomen ja Ruotsin koulupohjainen ammattikoulu johtaa todennäköisemmin ammattitutkintoon kuin tanskalainen harjoittelua sisältävä järjestelmä.
THL:n kohorttitutkimuksesta vastaava erikoistutkija Tiina Ristikari kertoo, että kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen tutkimus, joka vertailee kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista eri maissa kokonaisia ikäluokkia tarkastelemalla.
- Tutkimus tarkentaa aiempaa tietämystä siitä, kuinka laaja ongelma sijoitettuna olleiden lasten vähäinen koulutus on, Ristikari sanoo.
Tutkimusta rahoittivat Otto A. Malmin lahjoitusrahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Suomen akatemia.
Julkaisu:
Antti Kääriälä, Marie Berlin, Mette Lausten, Heikki Hiilamo, Tiina Ristikari, Early school leaving by children in care: A comparative study of three Nordic countries, Children and Youth Services Review. ISSN 0190-7409.
Lisätietoja:
Antti Kääriälä
väitöskirjatutkija
Helsingin yliopisto
puh. 050 448 9441
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Heikki Hiilamo
professori
Helsingin yliopisto
puh. 0403587203
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Tiina Ristikari
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 6720
etunimi.sukunimi@thl.fi