Länsimaissa valeuutiset ja disinformaatio on totuttu yhdistämään usein sosiaalisen median kupliin ja verrattain pieneen vastamediaan. Väitöskirjatutkija Annastiina Kalliuksen väitöstutkimus seuraa Unkarin päinvastaista tilannetta Budapestissa vuosina 2017–18, jolloin valeuutisia tuotettiin valtion kanavista.
– Unkarissa kilpailevat rinnakkaiset tiedon järjestelmät, jotka määrittelevät objektiivisuuden eri tavoilla, Kallius tiivistää.
Tutkimuksen aikana Unkarin hallituksen tilaamat suuret propagandakampanjat esittivät, että unkarilaissyntyinen George Soros aikoo tuhota eurooppalaiset kansallisvaltiot maahanmuuttoa edistämällä. Propagandan konkreettisia seurauksia olivat esimerkiksi Sorosin perustaman Keski-Euroopan yliopiston (CEU) häätäminen maasta sekä kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten henkilöiden leimaaminen Sorosin agenteiksi, Kallius itsensä mukaan lukien.
Propagandaa kyseenalaistavat liberaalit tiedontuotannon instituutiot, kuten esimerkiksi sanomalehdet, päätyivät altavastaajiksi. Helsingin yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan päälöydös on se, että Viktor Orbánin illiberaalin hallinnon menestys nojaa omaehtoiseen ja tehokkaaseen tiedon tuotantoon eri yhteiskunta-aloilla.
– Seurasin älymystön perhekokoontumisissa ja illanvietoissa yksityiskohtaisesti sitä, kuinka propagandan maalaama todellisuus kävi toteen myös niille, jotka eivät siihen usko. Yhdistettynä taloudelliseen ja hallinnolliseen valtaan, Fidesz-puolueen kokonaisvaltainen tiedon politiikka mahdollistaa vallankumouksellisen projektin, Kallius kuvailee.
Liberaali älymystökin nojaa salaliittomaiseen tiedontuotantoon
Monografiaväitöskirja lähestyy tiedon teemaa salaliittojen, vertailun, totuuden ja todellisuuden näkökulmista. Väitös osoittaa kuinka valtionhallinnon lisäksi myös vähemmistöasemaan joutunut liberaali älymystö nojaa salaliittomaiseen tiedontuotantoon, ja että liberaalin yhteisön itsesensuuri on muokannut yhteiskuntaa uudelleen.
Tutkimuksen mukaan Unkarin illiberaali hallinto ei haikaile totalitaariseen menneisyyteen, vaan rakentaa tulevaisuutta strategisesti ja suunnitelmallisesti. Vallankumouksellisuuden ja vahvan nationalismin yhtälö täyttää Kalliuksen mukaan historioitsija Roger Griffinin määrittelemän ’fasistisen minimin.’
– Haluan korostaa, että Unkarin Fidesz-hallinto ei ole tiedevastainen. Illiberaali hallinto kuitenkin uudelleenmäärittelee objektiivisen tieteen poliittisesti suhteessa siihen, onko tutkimus linjassa Fideszin nationalistisen ja vallankumouksellisen politiikan kanssa, Kallius selventää.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán on juurruttanut maahan illiberaalin hallinnon vuodesta 2010 alkaen. EU-vastaisesta retoriikasta huolimatta illiberaalia hallintoa on vahvasti kytketty Euroopan Unionin markkinatalouteen. Sisäpoliittisesti hallintoa kuvastaa taloudellisen, hallinnollisen ja kulttuurisen kontrollin keskittäminen Fidesz-puolueelle ja sen lähipiirille.
Kallius on asunut Unkarissa vuosikymmenen ja puhuu unkaria sujuvasti. Hänen jatkotutkimuksensa käsittelee liberaaleja ja illiberaaleja visioita Euroopan tulevaisuudesta.
*****************************
MA Annastiina Kalliuksen väitöskirja tarkastetaan julkisesti Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa lauantaina 10.6.2023 kello 12.15 alkaen. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Paolo Heywood Durhamin yliopiston antropologian laitokselta, ja kustoksena toimii professori Sarah Green Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences (241/2023).
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Yhteydenotot:
Annastiina Kallius
annastiina.kallius@helsinki.fi
050 560 7542