Työn kuormittavuus saa vanhustyöntekijät harkitsemaan työnsä lopettamista

Vanhustyöntekijöiden työn lopettamisaikeet ovat yleistyneet voimakkaasti Suomessa. Jo kaksi viidestä kertoo harkinneensa työnsä jättämistä. Lopettamisaikeiden syitä kartoittanut Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkimus osoittaa, että työn kuormittavuuteen on puututtava.

Erityisesti kotihoidon työntekijöiden psykofyysiset rasitusoireet ovat lisääntyneet paljon. Tutkijoiden mukaan kotihoitoon tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

– Vuonna 2005 vanhushoidon työntekijöistä 26 prosenttia kertoi harkinneensa vakavasti työnsä lopettamista. Vuonna 2015 vastaava osuus oli 39 prosenttia. Erityisen voimakkaasti lopettamisaikeet ovat yleistyneet kotihoidossa, tutkijatohtori Lina Van Aerschot kertoo.

Samaan aikaan lopettamisaikeiden kanssa ovat voimistuneet vanhustyöntekijöiden kokemukset työn kuormittavuudesta. Yhä useampi kokee itsensä työpäivän jälkeen henkisesti ja fyysisesti uupuneeksi sekä kärsii työstä johtuvista selkäkivuista ja univaikeuksista. Kuormitus on kasvanut erityisesti kotihoidossa.

– Tutkimuksessamme hoitajien psykofyysinen kuormitus lisäsi lopettamisaikeita selvästi eniten. Lopettamisaikeita lisäsivät myös kokemukset siitä, etteivät työtehtävät ole aina mielekkäitä ja että liian paljon työaikaa kuluu asioiden kirjaamiseen. Lisäksi lähijohtajalta ei saa riittävästi tukea, Van Aerschot tiivistää tutkimustuloksia.

Ympärivuorokautisen hoidon karsiminen lisää kotihoidon työkuormaa

Jos vanhushoidon työoloja halutaan parantaa ja alan vetovoimaa lisätä, työkuorma ei saa olla nykyisellä tasolla.

– Työntekijöitä pitää olla riittävästi, työtehtävien on oltava ajan tasalla ja lähijohtamista pitää vahvistaa, jotta työntekijät saavat johdolta tarvitsemansa tuen, sanoo tutkijatohtori Antero Olakivi.

Yksi kotihoidon työn kuormittavuuteen vaikuttava seikka on ympärivuorokautisen hoidon saatavuus. Ympärivuorokautista hoitoa on karsittu erityisesti yli 90-vuotiailta dementiaa sairastavilta ihmisiltä. Nyt hyvin iäkkäät ja paljon hoivaa tarvitsevat ihmiset asuvat kotihoidon turvin kodeissaan.

– Tällöin kotihoidon työ muodostuu erityisen vaativaksi ja resurssien puutteessa myös kohtuuttoman raskaaksi. Kotihoidon työn kuormitusta on mahdollista keventää paitsi parantamalla kotihoidon henkilöstömitoitusta ja muita resursseja, myös parantamalla ympärivuorokautisen hoidon saatavuutta, Olakivi huomauttaa.

Ellei vanhustyön kuormittavuuteen ja muihin epäkohtiin puututa, vanhustyöhön ei saada työntekijöitä, eikä ikääntyneiden hoitoa pystytä järjestämään, tutkijat kiteyttävät.

Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkijat Antero Olakivi, Lina Van Aerschot, Jiby Mathew Puthenparambil ja Teppo Kröger Helsingin ja Jyväskylän yliopistoista tarkastelivat vanhustyöntekijöiden lopettamisaikeita vuosina 2005 ja 2015 kerätyllä kyselyaineistolla, joka kattoi noin 1200 vastaajaa. Vastaajat olivat pääosin lähi- ja perushoitajia. Tutkimus julkaistaan Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä 16.4.2021 www.yplehti.fi.

Lisätiedot:

Tutkijatohtori Antero Olakivi

antero.olakivi@helsinki.fi

050 448 4267

Tutkijatohtori Lina Van Aerschot

lina.vanaerschot@jyu.fi

040 805 3767