Relevanssi on poliittisesti latautunut käsite, koska sen avulla tehdään valintoja. Se sisällyttää jotain itseensä, ja sulkee samalla monia asioita pois.
– Ihmiset käyttävät relevanssin käsitettä usein perustellessaan, miksi tietyt tieteenalat, tutkimusteemat ja päämäärät olisivat rahoittamisen arvoisia. Taloudellista toimintaa tai poliittista päätöksentekoa tukeva tutkimus on erilaista kuin yhteiskunnallisesti relevantti tutkimustieto, väitöskirjatutkija Anita Välikangas muistuttaa.
Väitöstutkimus osoittaa, että tutkimuksen strateginen ohjaaminen on usein hyvin pulmallista. Kunnianhimoiset tutkimuspoliittiset linjaukset ja juhlapuheet eivät aina jalkaudu hyvin käytännön toteutuksen tasolle.
– Tieteidenväliselle tutkimukselle asetetaan usein suuria odotuksia, mutta tieteidenvälisten tutkimusprojektien toteuttamiseen liittyy monenlaisia vaikeuksia, eivätkä tutkimusinstituutit aina tunnista näitä erityistarpeita, Välikangas huomauttaa.
Tutkimuksen hyödyt selvemmin esiin
Julkisesti tutkimusrahoituksen tärkeyttä korostetaan, koska se nähdään hyödylliseksi ja rahoituksen avulla voidaan auttaa ihmisiä.
– Emme saa pysähtyä tälle yleiselle tasolle. On tärkeää keskustella siitä, kenelle tutkimuksen tulisi olla relevanttia, ja miten tämä vaikuttaa tutkimuspoliittisiin valintoihin, Välikangas huomauttaa.
Tutkija myös varoittaa, että nykykehitys saattaa johtaa eriarvoisuuteen eri tieteenalojen välillä: erityisesti ihmistieteet ja yhteiskuntatieteet jäävät helposti sivuun, kun resursseja kohdennetaan suurten haasteiden tutkimukseen, jossa painopisteenä ovat usein luonnontieteet ja tekniikka.
Toisaalta suuria haasteita korostavassa tutkimuspolitiikassa nähdään, että tieteellisellä tiedolla on elimellinen rooli demokraattisissa yhteiskunnissa, ja että tutkimus voi vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan ja tukea esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteita.
– On muistettava, että nämä päämäärät voivat muuttua. Viimeaikaiset muutokset tutkimuspolitiikassa, erityisesti Yhdysvalloissa, osoittavat ettei demokraattisten arvojen keskeistä roolia tutkimuspolitiikassa pidä ottaa itsestäänselvyytenä, Välikangas toteaa.
Välikankaan työ keskittyy tutkimaan suurten haasteiden käsitettä. Tämä teema on ollut Euroopan Unionin tutkimuspolitiikan keskiössä läpi 2000-luvun. Sen mukaan yksi tutkimuksen tärkeistä tehtävistä on lisätä vuorovaikutusta eri yhteiskunnan eri tahojen välillä. Usein tähän tavoitteeseen pääsemisen on katsottu vaativan tieteidenvälistä tutkimusta.
Väitöskirjassa analysoidaan muun muassa monitieteisten tutkimusrahoitusohjelmien tavoitteita sekä suurten haasteiden käsitteen soveltamista Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Tieteenfilosofian alaan kuuluvassa väitöskirjassa analysoidaan niitä ihanteita ja strategisia painotuksia, jotka ovat vaikuttaneet tutkimuspolitiikkaan viimeisinä vuosikymmeninä.
*************************************
VTM Anita Välikangas väittelee 1.4.2025 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The quest for relevance - Can research help us in solving grand challenges?". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Kielikeskus, juhlasali, Fabianinkatu 26.
Vastaväittäjänä on Associate professor David Ludwig, Wageningen University, Alankomaat, ja kustoksena on Michiru Nagatsu.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Lisätietoja:
Anita Välikangas
puh. 050 3534135
anita.valikangas@helsinki.fi