Työpaikalla vallitseva tunnetila vaikuttaa työtehtävistä suoriutumiseen sekä kasvokkain tapahtuvaan ja teknologiavälitteiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Työpaikan tunnetila syntyy, kun päivittäisistä tunteita herättävistä tapahtumista viestitään työtovereille ja asiakkaille. Nämä välitetyt tunteet voivat herättää tunnereaktioita havaitsijassa ja näin tunteista tulee sosiaalisia.
– Työorganisaatioiden hierarkkisen luonteen vuoksi henkilön sosiaalinen asema organisaatiossa saattaa sanattomien sääntöjen kautta vaikuttaa siihen, mitä tunteita on kulloinkin soveliasta ilmaista, sanoo Mikko Salminen, joka tutki Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan tunteita ja psykofysiologisia reaktioita työelämän sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa.
Tutkimuksessaan hän käytti itsearvioraportteja sekä psykofysiologisia mittauksia, joiden avulla tarkkailtiin aivojen sähköistä toimintaa, kämmenten hikoilua ja kasvolihasten aktivoitumista aidoissa työympäristöissä ja vuorovaikutuksessa virtuaalihahmojen kanssa.
Väitöskirjan tulokset osoittavat, että koehenkilöt säätelivät tunneilmaisujaan myös teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa. Tunteiden tarttumista tapahtui sekä virtuaalihahmolta, että ryhmän tunnetilaa kuvaavista tekstivihjeistä.
– Se tarkoittaa, että tunne voi tarttua myös sähköpostista tai pikaviestipalvelun viestistä, Salminen sanoo.
Välitetty ryhmän negatiivinen tunnetila heikensi koehenkilön luottamusta ryhmää kohtaan.
Lisäksi tosielämän tilanteessa kasvokkain käydyssä kehityskeskustelussa havaittiin keskustelijoiden ekstraversio-persoonallisuuspiirteiden samankaltaisuuksien ja tunneälyn yhteydet positiivisiin tunteisiin liittyviin itseraportointeihin ja kasvolihasaktiviteettiin.
– Jos molemmat keskustelijat olivat ekstroverttejä, oli heillä keskustelun aikana enemmän hymyilyyn viittaavaa kasvolihasaktivaatiota. Sama päti myös introvertteihin. Yleisesti ajatellaan, että ekstrovertit suoriutuvat sosiaalisista tilanteista hyvin, mutta voikin olla, että vuorovaikutustilanteessa tärkeää on myös persoonallisuuspiirteiden samankaltaisuus kumppanin kanssa, Salminen täsmentää.
Hänen väitöskirjansa tulokset rohkaisevat käyttämään psykofysiologisia mittausmenetelmiä̈ aidoissa työympäristöissä tehtävissä tutkimuksissa ja kehittämishankkeissa. Lisäksi työelämän sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä tunteita kannattaa tutkia laboratoriokokeilla hyödyntämällä esim. virtuaalitodellisuutta.
– Lisääntynyt kiinnostus oman kehon mittaamiseen erilaisilla sensoreilla tulee oletetusti lisäämään kiinnostusta tähän lähestymistapaan.
FM Mikko Salminen väittelee 28.9.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Emotions and psychophysiological responses in organizational social interaction". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, sali 1, Fabianinkatu 33.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Mikko Salminen, mikko.k.salminen@helsinki.fi