Tieteellisellä tiedolla ei ole arjessa väliä, kreikkalaiset ja itävaltalaiset sanovat — suomalaiset ovat eri mieltä

Tiedon arvostus vaihtelee EU-maissa rajusti, barometri kertoo.

Joskus peränpitäjän paikka on hyvä ja kunniakas. Suomi jäi viimeiseksi Eurobarometri 2021:n listauksessa, joka kuvaa tieteeseen nihkeästi suhtautuvien kansalaisten määrää. Suomalaiset asettuivat eurooppalaisista useimmin poikkiteloin, kun heille esitettiin väite ”Tieteestä tietäminen ei ole päivittäisen elämäni kannalta tärkeää”.

Väittämä jakaa eurooppalaisia vahvasti, tulosraportissa kuvaillaan. Vertailussa mukana olleista 27 maasta kolmessa — Bulgariassa, Kreikassa ja Itävallassa — yli puolet vastaajista oli väittämän kanssa samaa mieltä: tiedetiedolla ei ole juuri väliä. Tiedettä kunnioittavien leirissä Suomen rinnalla ykkösenä on Tšekki ja seuraavina Latvia, Portugali ja Malta.

Puola ja Romania puolestaan johtavat tilastoa, joka kertoo tiedearvostuksen laskusta sitten vuoden 2010, jolloin edellinen vertailu julkaistiin. Tieteen merkitykseen skeptisesti suhtautuvien määrä on kasvanut niissä yli kymmenen prosenttiyksikköä.

Myönteistä kehitystä on tapahtunut 17 maassa, reippaimmin Portugalissa, Tšekissä ja Virossa. Myös Suomessa raportoitiin tiedenihkeyttä selvästi viime kertaa vähemmän.

European citizens’ knowledge and attitudes towards science and technology -raportti on julkaistu Eurobarometri-sivustolla. Tiedeasenteita kuvaava graafi löytyy sivulta 35 (taulukko QA9.2).

 

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 2/22.