Kun professori Seppo Hentilä piti jäähyväisluentonsa elokuussa 2014, hän tunnusti ymmärtävänsä Viikin navetan asukkaita.
— Olo oli kuin kevätniitylle ampaisevalla lehmällä, Hentilä kuvaa eläköitymistään.
Historioitsijan kevätniityllä on valmistunut kirjoja ahkeraan tahtiin. Palkintojakin on tullut. Niistä viimeisimmän Hentilä pokkasi Tieteen päivillä: Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka (Siltala, 2018) valittiin Vuoden tiedekirjaksi.
— Historiassa tiedekirjan ja tietokirjan välinen raja on häilyvä: tutkimus voi olla myös suuren yleisön tietokirja, toisin kuin monilla muilla tieteenaloilla.
Muistamisen historia noussut suosioon
Pitkät varjot on yksi vuoden 1918 tapahtumia käsitelleistä teoksista, joita viime vuonna ilmestyi. Hentilä pohtii kirjassa sisällissodan poliittista ja kulttuurista muistikamppailua.
Muistin politiikka on Hentilän Saksasta maahantuoma tutkimussuuntaus — ja hänen tärkeimpiä tutkimusintressejään Saksan ja Pohjoismaiden poliittisen historian ohella.
— Muistamisen historiasta on tullut valtavirtaa vasta viime aikoina.
Vuoden 1918 perintöä käytiin viime vuonna ensimmäistä kertaa läpi yhteisissä keskusteluissa, sovinnon näkökulmasta. Tarve pohtia sisällissodan jälkiä alkaa kenties laantua muistovuoden jälkeen.
— Kolmas sukupolvi muistelijoita harvenee vähitellen. Neljättä sukupolvea mennyt sota ei enää kosketa samalla tavalla.
Tärkeintä työssä? Nuoren polven ohjaaminen
Historia kuitenkin kiinnostaa kansaa.
— Tuoreimmista kirjoista olen käynyt puhumassa yli sadassa yleisötilaisuudessa. Noin viiteensataan on pyydetty. Mitä minä oikein tekisin, jos en kirjoittaisi? Jatkan työtä, jos terveyttä riittää, Hentilä tuumii.
Välillä kirjoittamiseen tulee tervehdyttäviä taukoja, kun lastenlapset houkuttelevat pappaa urheilukaverikseen.
Hentilää on nyt työllistänyt Pohjalaisten osakuntien Ostrobotnia-talon historia.
— Bottalla on koettu poliittisesti merkittäviä asioita, kuten jääkäriliikkeen alku, Kekkosen kommunistien lojaalisuutta puolustava puhe ja Timo Soinin iso jytky, Pohjois-Pohjalaisessa Osakunnassa toiminut Hentilä kertoo.
Professori ei pidä teoksiaan tai palkintojaan uransa huippuina.
— Olen ohjannut kuuttasataa maisteria ja kuuttakymmentä tohtoria. Sillä työllä voi jo olla kerrannaisvaikutuksia.
Seppo Hentilän Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka (Siltala) palkittiin 9.1. Vuoden tiedekirjana. Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Suomen tiedekustantajien liiton myöntämä tunnustus on 10 000 euroa. Kunniamaininnan ja 2 500 euroa sai Tuomas Aivelo teoksestaan Loputtomat loiset (Like).
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden Kuka nyt -palstalla numerossa Y/01/19.
Lue, mitä Seppo Hentilä pohtii vuoden 1918 jälkimainingeista ja nuoren demokratian alkutaipaleesta Yliopisto-lehden kuntademokratiaa käsittelevässä artikkelissa.