Vastoin oletuksia covid-pandemia ei aiheuttanut piikkiä CAM-hoitojen kokonaiskäytössä Euroopassa: Kasvu oli vain lievää vuodesta 2014 vuoteen 2023. Tulokset ilmenevät Helsingin yliopiston tutkimuksesta, joka on julkaistu Journal of Public Health -lehdessä.
Maakohtaiset erot täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen välillä ovat kuitenkin jyrkkiä. Liettua oli listan kärjessä vuonna 2023, sillä lähes 44 prosenttia väestöstä ilmoitti käyttäneensä jotain CAM-hoitoa viimeisen vuoden aikana, kun Unkarissa vastaava luku on vain vajaat 12 prosenttia.
Liettuassa myös CAM-hoitojen käyttö kasvoi eniten, 34 prosentista 44 prosenttiin vuosina 2014–2023. Myös Ranskassa kasvu oli huomattavaa (33–42 prosenttia) Belgian, Alankomaiden ja Puolan ohella. Sitä vastoin Saksassa ja Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisen hoitojen käyttö laski yleisellä tasolla: Saksassa 40 prosentista 35 prosenttiin ja Suomessa 36 prosentista 28 prosenttiin.
Ranskassa manuaalisten hoitojen osuus kasvoi kolmasosaan
Tutkimuksessa havaittiin eri CAM-hoitomuotojen välillä, että perinteisten aasialaisten lääketieteellisten järjestelmien (TAMS) käyttö pysyi vakaana Euroopassa, kun taas vaihtoehtoisten lääketieteellisten järjestelmien (AMS), kuten homeopatian, käyttö väheni. Manuaalisissa eli käsin tehtävissä hoidoissa, kuten hieronnassa, ja mielen ja kehon hoitokäytännöissä oli pientä kasvua.
AMS-hoitojen käyttö väheni etenkin Saksassa ja Ranskassa. Ranskassa manuaalisten hoitojen käyttö sen sijaan kasvoi merkittävästi, 22 prosentista 33 prosenttiin. Suomessa laskua oli kaikissa hoitomuodoissa. Vahvinta lasku oli manuaalisissa hoidoissa, 32 prosentista 25 prosenttiin.
Kulttuurilla, politiikalla ja terveydenhuollolla vaikutusta ihmisten valintoihin
Maakohtaiset vaihtelut vaihtoehtoisissa hoitomuodoissa viittaavat tutkijoiden mukaan kulttuurisiin tekijöihin, sääntelyyn ja terveydenhuoltojärjestelmän eroihin. Maakohtaiset erot osoittavatkin, miten kansallinen kulttuuri, politiikka ja terveydenhuollon saatavuus muokkaavat ihmisten valintoja.
– Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa vaihtoehtoiset lääketieteelliset järjestelmät, kuten homeopatia, ovat joutuneet viime vuosina kasvavan julkisen ja poliittisen tarkastelun kohteeksi, mikä saattaa selittää niiden käytön vähenemisen näissä maissa, kertovat tutkijat Laura Kemppainen ja Teemu Kemppainen Helsingin yliopistosta.
Suomessa 13 prosenttia turvautuu pelkästään CAM-hoitoihin
Noin 8 prosenttia CAM:n käyttäjistä Euroopassa ilmoitti luottavansa vain vaihtoehtoisiin hoitoihin kuulematta lääketieteen ammattilaisia. Suomessa ainoastaan CAM-hoitoihin turvautuvien määrä oli vuonna 2023 hieman Euroopan keskiarvoa korkeampi, noin 13 prosenttia.
– Tämä voi johtaa mahdollisiin viivästyksiin diagnoosissa ja hoidossa. Vaikka käyttäjämääristä ei nouse vielä suurta kansanterveydellistä huolenaihetta, se korostaa lisäseurannan tarvetta, tutkijat kertovat.
Aiempien havaintojen mukaisesti CAM:n käyttäjät ovat pääasiassa naisia, keski-ikäisiä ja korkeasti koulutettuja.
– Nämä sosiodemografiset tekijät ovat ratkaisevan tärkeitä terveyskäyttäytymisen ymmärtämisessä ja CAM:n käytön seurannassa, Laura ja Teemu Kemppainen toteavat.
Tutkimus on jatkoa kirjoittajien aiemmalle laajalti siteeratulle analyysille CAM:n käytöstä Euroopassa ja tarjoaa päivityksen vuoden 2023 Euroopan sosiaalitutkimuksesta (ESS). Yhdessä havainnot tarjoavat vuosikymmenen mittaisen näkökulman terveyskäyttäytymisen muutokseen ja COVID-19-pandemian kaltaisten tapahtumien vaikutukseen.
Lisätietoja:
Laura Kemppainen
laura.kemppainen@helsinki.fi
Puh. 050 5560741
Julkaisu:
Kemppainen, L.M., & Kemppainen, T.T. (2025). Changes in Complementary and Alternative Medicine (CAM) use from 2014 to 2023: Findings from a cross-national population-based survey in Europe. Journal of Public Health. https://doi.org/10.1007/s10389-025-02494-1