WHO:n arvion mukaan liikenteessä kuolee vuosittain noin 140 000 lasta.
Liikenneturvallisuus on kognitiotieteilijä Ida Maasalon mukaan parantunut Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi, mutta verrattuna moniin muihin Euroopan maihin kehitys on jäljessä. Se, että Suomi voi saavuttaa nollan liikennekuoleman tavoitteensa vuonna 2050, vaatii erilaisia toimenpiteitä. Vaikuttavien toimenpiteiden tueksi tarvitaan panostusta tutkimukseen.
– Perinteinen lapsimatkustajiin liittyvä liikenneturvallisuustutkimus ja -työ on keskittynyt siihen, miten kolareiden seurauksia voidaan vähentää turvaistuimin. On tärkeää myös tehdä työtä kolareiden estämiseksi, Ida Maasalo sanoo.
Maasalo tutki aihetta Suomen ja Yhdysvaltojen kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien tilastojen valossa Helsingin yliopiston liikennetutkimusyksikössä. Hän työskentelee nykyään suunnittelijana Liikenneturvassa.
Kuljettajan tarkkaamattomuus ja väsymys ovat riskejä
Suomessa miehet aiheuttavat kuolemaan johtaneista kolareista lähes 90 prosenttia. Taustalla on usein riskikäyttäytymistä kuten päihtymystä tai ylinopeutta. Maasalon mukaan niissä kuolemaan johtaneissa kolareissa, joissa oli matkustajina vain pieniä lapsia, kuljettaja oli nainen yli kaksi kertaa useammin kuin mies.
– Näissä tapauksissa mukana oli harvemmin selkeää riskikäyttäytymistä. Vastuullisesta ajotavasta huolimatta kuljettajien onnettomuusriski saattaa kasvaa, jos lapsi vie tarkkaavaisuuden pois liikenteestä. Myös väsymys oli lasten kanssa ajavilla kuljettajilla tyypillisempi kolarin taustatekijä verrattuna kuljettajiin ilman lapsia.
Maasalon mielestä vanhempien olisi hyvä varautua siihen, että lapsia kuljettaessa voi syntyä haastavia tilanteita. Lasten kanssa ajavien kuljettajien olisi tärkeää olla tietoisia tarkkaavaisuuden merkityksestä liikenteessä ja väsymyksen vaikutuksesta ajokykyyn.
Toinen aikuinen mukaan autoon
Lasten kanssa ajavien kuljettajien riski aiheuttaa kolari oli tutkimuksen mukaan pienempi, kun autossa oli mukana toinen aikuinen. Tämä selittyy Ida Maasalon mukaan todennäköisesti sillä, että toinen aikuinen voi auttaa lapsimatkustajan hoidossa. Tulosten mukaan naisille oli miehiä tyypillisempää ajaa yksin lapsen kanssa. Toisaalta tulokset viittaavat siihen, että kun koko perhe on liikenteessä, kuskiksi valitaan useimmiten mies, Maasalo toteaa.
– Erityisesti kokemattomia kuljettajia tulisi kannustaa ajamaan toisen aikuisen seurassa, kun kyydissä on pieni lapsi. Kokematon kuljettaja voi olla alttiimpi lapsen aiheuttamille häiriöille.
Kokemattomien kuljettajien riskiä vakavan onnettomuuden tapahtumiseen lisäsi tutkimustulosten mukaan myös se, että heillä oli useammin vanha auto eikä asianmukaisia turvalaitteita käytössä.
– Erityisesti nuorten vanhempien turvallista liikkumista olisi tuettava. Olisi hyvä kiinnittää huomiota myös eri kulkutapojen kuten joukkoliikenteen käyttämisen vaivattomuuteen, Maasalo sanoo.
– Tuloksia hyödyntämällä voidaan toteuttaa vaikuttavampaa lasten vanhempiin kohdistuvaa liikenneturvallisuustyötä ja suunnitella parempia kohderyhmän tarpeisiin vastaavia viestejä, materiaaleja ja koulutusta. Liikenneturvallisuus on kaikkien yhteinen asia, ja lasten turvallisuus on aikuisten vastuulla.
Väitöksen tiedot
FM Ida Maasalo väittelee 10.3.2021 kello 13.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Drivers with child passengers in fatal crashes: cautious but distracted?". Vastaväittäjänä on professori Timo Lajunen, Norwegian University of Science and Technology, ja kustoksena on professori Riikka Möttönen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Studies in Cognitive Science. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot
FM Ida Maasalo
ida.maasalo@liikenneturva.fi
0504721501
Twitter: @idamaasalo