Syyteneuvottelua käytetään Suomessa vähän, mutta menettely voi lieventää rangaistusta huomattavasti

Syyteneuvottelua käytetään selvästi ennakoitua vähemmän. Neuvotteluun liittyviä tunnustamisoikeudenkäyntejä on pidetty Suomessa vuosittain noin 40 – 85, kun lakia säädettäessä arvioitiin, että menettely voisi soveltua vuosittain jopa 500 tapaukseen, ilmenee Helsingin yliopistossa tehdystä raportista.

Syyteneuvottelu on ollut mahdollista Suomessa vuodesta 2015. Menettelyssä ennen oikeudenkäyntiä rikoksesta epäilty käy syyttäjän kanssa neuvotteluja, joiden seurauksena epäilty saattaa päättää tunnustaa epäillyn rikoksen.  Vastineena tunnustuksesta ja sillä saavutetuista ajan ja kustannusten säästöistä rikoksentekijälle tuomittavaa rangaistusta lievennetään.

Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa syyteneuvottelumenettelyn käyttöä seurattiin vuosien 2015 – 2022 osalta.  Tapaukset jakautuivat maantieteellisesti epätasaisesti: Tunnustamisoikeudenkäynnit painottuivat Etelä- ja Varsinais-Suomeen, Satakuntaan ja Pirkanmaalle, muualla Suomessa käyttö oli selvästi vähäisempää. Selvästi eniten tunnustamisoikeudenkäyntejä käytiin Helsingin alueella: reilu kolmannes kaikista tunnustamisoikeudenkäynneistä oli pidetty Helsingin käräjäoikeudessa.

Syyteneuvottelun suosio oli vähäistä etenkin Itä-Suomessa. Esimerkiksi Etelä-Savon ja Kainuun käräjäoikeuksissa ei ollut koko aikana käyty yhtäkään tunnustamisoikeudenkäyntiä. 

Törkeä veropetos tai törkeä kirjanpitorikos yleisimmät rikokset neuvotteluissa

Jo lakia säädettäessä arvioitiin, että menettelyä tultaisiin käyttämään etenkin vakavien talousrikosten käsittelyyn. Tunnustamisoikeudenkäynneissä käsitellyissä tapauksissa päärikoksena olikin yleisimmin joko törkeä veropetos tai törkeä kirjanpitorikos. Jompikumpi näistä rikoksista oli päärikoksena hieman yli puolessa (51 %) kaikista tarkasteluajanjakson tunnustamisoikeudenkäynneistä, minkä lisäksi yleisiä päärikoksia olivat törkeä velallisen epärehellisyys ja kirjanpitorikos. Talousrikosten lisäksi menettelyssä oli käsitelty myös varkauksia ja erilaisia työrikoksia. Näiden osuus oli selvästi talousrikoksia vähäisempi.

Syyteneuvottelussa rangaistuksen kesto lyhenee yleensä kolmanneksella

Syyteneuvottelumenettelyssä epäillylle tuomittavaa rangaistusta voidaan lieventää kestoltaan tai rangaistuslajiltaan: esimerkiksi yhdeksän kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus tuomitaan kuuden kuukauden pituisena tai ehdottomana tuomittava vankeusrangaistus lievennetään ehdolliseksi. Kumpaakin tapaa käytettiin vakiintuneesti, joskin rangaistuksen keston lieventäminen oli selvästi yleisempää, 63 prosenttia kaikista tapauksista. Tällöin rangaistusta lievennettiin tyypillisesti noin kolmanneksella verrattuna teon normaalirangaistukseen. 

Rangaistuslajin vaihtumisessa rangaistusta saatettiin lieventää huomattavasti. Lähes 100:ssa näistä tapauksissa yli kahden vuoden pituinen ehdoton vankeusrangaistus lieveni ehdolliseksi vankeudeksi.

Riskit vääristä tunnustuksista ja yhdenvertaisuuden puutteesta syytä tunnistaa

Mittavat lievennykset voivat olla raportin mukaan ongelmallisia useasta syystä. Menettelyyn osallistuvalle epäillylle se saattaa tuottaa epäasiallisen suuren houkuttimen ja sitä kautta paineen tunnustamiseen ja pahimmillaan jopa lisätä riskiä vääriin tunnustuksiin. Lisäksi hyvin suuret lievennykset nostattavat huolta kaikkien epäiltyjen yhdenvertaisuudesta, etenkin yhdistettynä havaintoon tunnustamisoikeudenkäyntien alueellisen jakauman epätasaisuudesta. Esimerkiksi syyteneuvottelumenettelyä aktiivisesti käyttävällä paikkakunnalla epäilty saattaa selvitä ehdollisella tuomiolla rikoksesta, josta jollain toisella, syyteneuvottelua vähäisesti hyödyntävällä paikkakunnalla saatetaan tuomita useamman vuoden ehdoton vankeus.

Koska menettelyn käyttöön sisältyy tiettyjä oikeusturvariskejä, Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on oikeusministeriön pyynnöstä toteuttanut syyteneuvottelumenettelyn käyttöä ja tunnustamisoikeudenkäynneissä käsiteltyjen tapausten erityispiirteitä kartoittavaa seurantaa menettelyn ensivuosilta alkaen. 

Uusinta raporttia varten kerättiin syyteneuvottelumenettelyssä käytyjen oikeudenkäyntien tuomioasiakirjat vuosilta 2015 – 2022 ja analysoitiin niiden perusteella tunnustamisoikeudenkäyntien määriä ja erityispiirteitä. Erityisesti tarkasteltiin tunnustamisoikeudenkäyntien lukumääriä ja niiden kehitystä, valtakunnallista jakautumista, menettelyssä käsiteltyjä rikostyyppejä sekä tunnustamisen vastineena annetun seuraamuslievennyksen tapaa ja määrää. 

Lisätietoja