Suomalaiset jätetään ulos kotoutumisesta
Suomessa kotoutuminen määritellään kaksisuuntaisena prosessina yhteiskunnan ja maahan muuttaneen välillä. Suomalaiset kuitenkin jätetään tämän ulkopuolelle. Näin todetaan Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa.

– Yhteiskunnan sijaan kotoutuminen on kaksisuuntaista lähinnä maahan muuttaneen ja hyvinvointivaltion välillä, toteaa tutkija Erna Bodström.

Kotoutumisesta siis puhutaan ennen kaikkea hyvinvointipalveluiden ja -tukien kautta. Näiden tarkoituksena on auttaa maahan muuttaneita kotoutumaan Suomeen, esimerkiksi tukea kielen oppimisessa.

Suomi esitetään hyvinvointifantasiana

Tutkimuksessa analysoitiin ministeriöiden kotoutumisesta laatimia tietopaketteja vuosilta 2000–2018. Suomen ja kotoutumisen esittäminen ei ole ajanjaksolla juurikaan muuttunut.

– Paketeissa Suomi esitetään fantasiana, ihanana hyvinvointiyhteiskuntana, jossa ihmiset hymyilevät, ja palvelut ja valtion turvaverkko pelaavat, Bodström kuvailee.

Samaan aikaan monia maahan muuttaneita koskevista kielteisistä ilmiöistä kuten rasismista ei puhuta.

Kotoutuminen työmarkkinoille

Vaikka maahan muuttaneet kutsutaan hyvinvointi-Suomeen, tämä ei ole kotoutumisen päämäärä. Sen sijaan päämääränä on ennen kaikkea sijoittuminen työmarkkinoille, väitöksestä ilmenee.

– Maahan muuttaneille varattu rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on kapea. Heidät kutsutaan kotoutumaan työhön, mutta ei suomalaiseen yhteiskuntaan tai suomalaisten ihmisten kanssa laajemmin.

Paikalliset portinvartijoina

Paikalliset ihmiset toimivat portinvartijoina työmarkkinoilla ja monissa muissakin yhteiskunnan toiminnoissa ja verkostoissa. Samaan aikaa heidät kuitenkin jätetään kotoutumisprosessien ulkopuolelle.

– Paljon puhutaan vaikkapa tiettyjen maahanmuuttajaryhmien korkeasta työttömyysasteesta. On ristiriitaista odottaa maahan muuttaneiden kotoutuvan työntekijöiksi työmarkkinoille, jos työnantajien ei odoteta osallistuvan kotouttamiseen. Vastuu työmarkkinoille osallistumisesta jää siis pelkästään työntekijän, ei työnantajan, harteille, Bodström havainnollistaa.

Bodström ehdottaakin, että kotoutuminen pitäisi entistä selkeämmin hahmottaa sekä maahan muuttaneita että paikallisia ja yhteiskuntaa koskevana kokonaisvaltaisena kulttuurisena prosessina.

***************************

KTM Erna Bodström väittelee 17.9.2020 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Welcome to Fantasy Finland!" Integration as a cultural process in Information Packages of Finnish Ministries in years 2000-2018" ("Tervetuloa fantasia-Suomeen!" Kotoutuminen kulttuurisena prosessina suomalaisten ministeriöiden tietopaketeissa 2000-2018). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, P673.

LIVE STREAM: http://video.helsinki.fi/unitube/live-stream.html?room=l22

Vastaväittäjänä on dosentti Mari Maasilta, Lapin yliopisto, ja kustoksena on professori Anu Kantola.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Erna Bodström
erna.bodstrom@helsinki.fi