Sukupuolitietoinen budjetointi edistää tasa-arvoa, ja sitä tarvitaan myös Suomessa

Talousarvio ei ole koskaan sukupuolineutraali. Budjetointiin liittyvät päätökset vaikuttavat eri ihmisryhmiin eri tavoin, ja siksi sen laatimiseen tarvitaan sukupuolinäkökulmaa.

Sukupuolitietoinen budjetointi on uusi tapa edistää sukupuolten tasa-arvoa. Sen tavoitteena on muuttaa julkisten menojen ja tulojen kohdentumista tasa-arvoa edistävällä tavalla. 

– Sukupuolitietoinen budjetointi tuo sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulman politiikan kovaan ytimeen, talouspolitiikkaan ja valtion budjettiin, toteaa aihetta tutkiva Helsingin yliopiston .

Ylöstalon mukaan sukupuolitietoinen budjetointi on hyvää budjetointia. Sen lisäksi, että sen avulla voi edistää sukupuolten tasa-arvoa, se parantaa päätöksenteon tietopohjaa tarjoamalla tietoa talouspolitiikan sukupuolivaikutuksista eli siitä, keneen talouspolitiikan vaikutukset kohdentuvat.

– Suomessa se on valitettavasti vielä lapsenkengissä, Ylöstalo sanoo.

Uudelle hallitukselle työnsarkaa

Ylöstalon mukaan esimerkiksi tulonjako- ja työllisyysvaikutuksia ei ole Suomessa toistaiseksi juuri arvioitu sukupuolinäkökulmasta. Osana Sipilän hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa tehdyssä selvityksessä tutkijat osoittavat, että viime vuosina verotuksen ja sosiaalietuuksien muutokset ovat hyödyttäneet miehiä enemmän kuin naisia. Naisten käytettävissä olevat tulot ovat pienentyneet suhteessa useammin ja enemmän kuin miesten.

– Etenkin sosiaalietuuksien indeksileikkaukset ja -jäädytykset ovat heikentäneet naisten ja miesten taloudellista tasa-arvoa. Leikkaukset ovat kohdistuneet enemmän naisiin, sillä heitä on etuuksien saajissa miehiä enemmän.

Taloudellinen epätasa-arvo on sukupuolittunutta: naiset ovat miehiä taloudellisesti heikommassa asemassa yhteiskunnassa. Sukupuolitietoinen budjetointi voi parantaa sukupuolten taloudellista tasa-arvoa, sillä se mahdollistaa esimerkiksi budjettileikkausten kohdentamisen nykyistä tasapuolisemmin eri ihmisryhmiin.

Ruotsissa sukupuolinäkökulma on mukana valtion budjetissa

Sukupuolinäkökulmaisia laskelmia talousarvion tulonjakovaikutuksista tehdään Euroopassa vähän. Suomessa on Tasa-arvoa talousarvioon -raportin julkaisemisen jälkeen arvioitu vuoden 2019 talousarvion sukupuolivaikutuksia. Ruotsissa sukupuolinäkökulmaisia tulonjakolaskelmia on sen sijaan tehty osana talousarvion laadintaa jo pitempään. 

Tähän kaikkeen tarvitaan poliittista tahtoa ja johtajuutta.

– Nyt on aika ottaa su­ku­puo­li­tie­toi­nen budjetointi käyt­töön jo hal­li­tu­soh­jel­maa laadittaessa esimerkiksi arvioimalla talousarvion sukupuolivaikutukset, Ylöstalo sanoo.

– Hallituksen sitoutuminen sukupuolitietoiseen budjetointiin ohjelmassaan olisi tärkeä tuen ilmaus sukupuolitietoiselle budjetoinnille ja viime kädessä sukupuolten tasa-arvolle. Lisäksi avainasemassa on valtiovarainministeriö.

Dosentti Hanna Ylöstalo tutkii tasa-arvopolitiikkaa Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa ja on väitellyt sukupuolentutkimuksesta Tampereen yliopistossa.