Sosiaalisen median runsas käyttö nähdään usein pahana asiana. Se on osin totta, mutta on olennaista ymmärtää, että somea voidaan käyttää hyvin eri tavoin. Vaikka käyttö olisi runsasta, sen sosiaaliset hyödyt säilyvät.
– Hyvinvointia lisäävät rakentavan sisällön tuottaminen sekä aktiivinen vuorovaikutus, jolla on selkeä tarkoitus, kuten jonkin yhteisön toimintaan osallistuminen, kertoo yliopistonlehtori Janne Matikainen.
Sosiaalinen media voi heikentää hyvinvointia, mikäli sitä kulutetaan yksin ja passiivisesti lähinnä seuraamalla.
Janne Matikaisen ja Lauri Hietajärven sosiaalisen median vuorovaikutusta käsittelevä argumenttikatsaus on julkaistu Tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofin raportissa.
Sosiaalinen media muuttaa vuorovaikutusta
Matikaisen mukaan some on lisännyt kohtaamisten määrää ja madaltanut vuorovaikutuksen kynnystä. Se on myös mahdollistanut ystävyyssuhteiden luomisen ja yhteydenpidon sellaistenkin ihmisten välillä, joita ei muuten kohtaisi. Lisäksi some tarjoaa erilaisia tapoja identiteetin tuottamiseen. Tutkimusten mukaan aktiivisilla somettajilla on paljon merkityksellisiä sosiaalisia suhteita.
– Myös sosiaaliset paineet ja odotukset ovat voimistuneet, kun vuorovaikutuksesta on tullut suunnitellumpaa ja yleisöjen koko on kasvanut. Mukaan on tullut erilaisia vuorovaikutuksen muotoja, kuten kommentointi ja tykkäykset. Samalla sanattomat, kehonkieleen ja äänensävyihin perustuvat viestit ovat vähentyneet.
Sometutkimusta tarvitaan lisää
– Somen haittapuolia ei kuitenkaan voi julistaa kumotuiksi, sillä ihmisten välisen vuorovaikutuksen varjopuolet löytyvät myös sosiaalisesta mediasta, Janne Matikainen huomauttaa.
Sosiaalinen media voi siis tuottaa hyvää vuorovaikutusta ja lisätä hyvinvointia. Huomiota ei kannata kiinnittää kuitenkaan pelkästään ajankäyttöön vaan myös käyttötapoihin ja niiden mahdolliseen muuttamiseen.
– Vaikka somea tutkitaan paljon, tarvitaan lisää monipuolista tutkimusta, joka huomioi sekä sosiaalisen median monimuotoisuuden, käyttötapojen sekä somea käyttävien ihmisten erot.