Selvitys: Kuuroihin ja viittomakielisiin on kohdistunut monenlaista syrjintää
Koetut historialliset vääryydet ja nykypäivän syrjinnän psykososiaaliset vaikutukset ovat kielteisiä paitsi kuuroille ja viittomakielisille sekä heidän yhteisölleen, myös koko suomalaiselle yhteiskunnalle.

Keskiviikkona 15. joulukuuta julkaistu selvitys pohjustaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaista valtiollista sovintoprosessia kuurojen ja viittomakielisen yhteisön kanssa.

Selvityksessä tutkittiin kuurojen ja viittomakielisen yhteisön jäsenten kokemia vääryyksiä ja yhteisön kokemuksia Suomessa 1900-luvulta nykypäivään. Samalla arvioitiin vääryyksien käsittelyyn tarkoitetun totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisen edellytyksiä.

Tutkimusaineistossa kuurojen ja viittomakielisten kokemat vääryydet on jaoteltu kahteen ryhmään. Rotuhygieenisin syin tehtyjä, kuurouden poistamiseen pyrkineitä toimenpiteitä ovat muun muassa avioliittolaki, sterilisaatiot, abortit sekä itsemääräämisoikeuden kieltäminen, korvaleikkaukset ja viittomakielen hävittäminen kuurojen opetuksesta. Yhteiskunnan rakenteellisia vääryyksiä havaittiin puolestaan kuurojen ja viittomakielisten opinto-ohjauksessa, ammatinvalintaan vaikuttavissa rakenteellisissa esteissä, koulutuksessa, työllisyys ja työelämäkokemuksissa, sekä tulkkaus- ja viittomakielisissä palveluissa.

Tutkimuksesta käy ilmi, että kuurojen ja viittomakielisten yhteisöön on kohdistunut monenlaista syrjintää koko tarkasteltavana olleena ajanjaksona. Historiallisten vääryyksien ja nykypäivän syrjinnän psykososiaaliset vaikutukset ovat kokonaisvaltaisia, ja kielteiset vaikutukset koskevat paitsi monia yhteisön jäseniä ja itse yhteisöä myös koko suomalaista yhteiskuntaa.

Toimenpidesuosituksia prosessin jatkoon

Selvityksessä esitetään kahdeksan kuurouteen ja viittomakieliseen kulttuuriin kohdistuneita hävittämispyrkimyksiä ja niiden käsittelyä koskevaa totuus- ja sovintoprosessin toimenpidesuositusta. Suositusten mukaan prosessiin osallistuville tulisi muun muassa taata asianmukainen omakielinen psykososiaalinen tuki, keskeisille toimijoille tulisi tarjota koulutusta ennen prosessin yksityiskohdista sopimista ja prosessissa tulisi ottaa huomioon myös väärintekijöiden näkökulma kunkin ajan yhteiskunnallisessa kontekstissa.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimus on laadittu Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tampereen yliopiston, Humanistinen Ammattikorkeakoulun, ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä.

Lisätietoja:
apulaisprofessori Hisayo Katsui
Puh. 040 7236680
etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Julkaisu:

Viitotut muistot: Selvitys kuuroihin ja viittomakieliseen yhteisöön Suomen historiassa 1900-luvulta nykypäivään kohdistuneista vääryyksistä ja niiden käsittelyyn tarkoitetun totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisen edellytyksistä -raportti (suomeksi)