Seksistä puhutaan usein suvunjatkamisen kysymyksenä, hedelmöittymistä edeltävinä tapahtumina. Valtaosalla lajeista seksi on kuitenkin täysin lisääntymisestä erillinen asia, kertoi evoluutiobiologian professori Lotta Sundström yliopiston ruotsinkielisen Uni:nu -luentosarjan tämänsyksyisessä aloittajaistilaisuudessa 15.10.
Luentosarjan tämänsyksyinen aihe on Sexualitet är mer än sex.
– Bakteerit voivat esimerkiksi kerätä DNA-pätkiä ympäristöstään, sisällyttää ne omaan perimäänsä tai vaihtaa geneettistä materiaalia saamiensa virusten kanssa. Evoluutiobiologisessa mielessä tämäkin on seksiä. Seksi on perimän vaihtoa ja uudelleen yhdistämistä, Sundström sanoi.
Seksi on sosiaalisuutta
Eläinmaailman homoseksuaalisuuttakaan ei pidä arvioida vain lisääntymisen näkökulmasta. Seksuaalisuus myös rakentaa sosiaalisia siteitä ja auttaa ristiriitojen selvittämisessä. Se voi olla harjoittelua tai tunteiden purkamista.
Muun muassa kirahvit, delfiinit, leijonat ja elefantit elävät nuoruuttaan laumoissa, joissa homoseksuaalinen käyttäytyminen on tapa seurustella, eläinfysiologian yliopistolehtori Mikael Segerstråle kertoi.
– Tämä ei sovi käsitykseemme luonnosta, joten olemme tavanneet nimittää tätä käyttäytymistä dominanssiksi, vallankäytöksi.
Eläinten erotiikka
Seksi, seksuaalisuus ja erotiikka saatetaan ylipäänsä mieltää yksinomaan ihmisen käyttäytymispiirteiksi. Lähisukulaisistamme tämän ajatuksen haastaa tehokkaasti esimerkiksi kääpiösimpanssi, bonobo.
– Bonobot parittelevat kasvotusten. Ne eivät ole aktiivisia vain tiettynä paritteluaikana eivätkä esimerkiksi poikaset estä niiden eroottista käytöstä, evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius kertoo.
Fortelius käyttää tietoisesti sanaa erotiikka puhuessaan simpansseista. Hänen mukaansa tapamme valita johdonmukaisesti eri käsitteet ihmisten ja muiden eläinten käyttäytymisen kuvailemiseen on viivästyttänyt biologian oppialan kehitystä pahasti.
Luonto ei tarjoa helppoja vastauksia
Luonnonihmeet synnyttivät luentoillan aikana vilkkaita keskusteluita. Yleisöä kiinnosti esimerkiksi se, ovatko oikean ja väärän käsitteet lainkaan järkeviä seksuaalikäyttäytymistä eriteltäessä. Onko ihmisen ja muiden lajien vertailu hedelmällistä?
– Ihmisistä puhuttaessa lienee syytä varoa luonnollisen ja epäluonnollisen määrittämistä, vastasi illan kommentaattori, Hufvudstadsbladetin kulttuuritoimittaja Pia Ingström.
Lotta Sundström oli samoilla linjoilla.
– Luontoa seuraamalla emme pysty muodostamaan ihmisen käyttäytymiselle normeja. Sen sijaan saatamme oppia ymmärtämään ihmisen biologista käyttäytymistä paremmin.
Seuraavassa Uni:Nu-tilaisuudessa 29. lokakuuta keskustellaan seksuaalisuudesta ja yhteiskunnasta. Silloin alustuksen pitävät oikeustieteilijä, professori Johanna Niemi, kulttuuri- ja sukupuolitutkija, dosentti Annamari Vänskä sekä sosiologi, dosentti Anna Rotkirch.