Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2023.
Seksipalveluiden myyminen ei ole Suomessa kiellettyä, mutta ei se aivan sallittuakaan ole. Seksityöntekijän sopimukset asiakkaidensa kanssa katsotaan nimittäin hyvän tavan vastaisiksi. Tämä tarkoittaa, etteivät sopimukset ole oikeudellisesti sitovia.
Tämä hiertää Otto Merta sekä oikeustieteilijänä että poliitikkona. Moraalinormit ja paheksunta ovat hänen mukaansa kestämätön syy rajoittaa seksityöntekijöiden perusoikeuksia.
— Sopimussuhteen suoja on vastaava periaate kuin kiinteän omaisuuden suoja. Seksityöntekijän omaisuudensuoja ja oikeusturva eivät siis tällä hetkellä toteudu, aihetta väitöskirjassaan analysoinut Meri sanoo.
— Seksipalveluihin suhtaudutaan kuin niiden tarjoaminen olisi rikollista.
Se että seksityöntekijä joutuu operoimaan harmaalla alueella, voi pahentaa työhön liittyviä epäkohtia ja rikoksen uhriksi joutumisen riskiä. Jos ala hyväksyttäisiin osaksi yhteiskuntaa, ongelmiin voitaisiin tarttua niin kuin muissakin ammateissa.
— Millä alalla ei olisi väärinkäytöksiä?
Seksityön tuominen ”valoisalle puolelle” voisi tarkoittaa työntekijöiden rekisteröitymisvelvollisuutta, terveydenhuoltoa ja muita elinkeinon harjoittamisen peruspuitteita.
Kannat jakautuvat jyrkästi
Vuonna 2015 Suomessa tiukennettiin seksinostokieltoa ihmiskaupan ja parituksen uhreilta. Kun Yliopisto-lehti tuolloin kirjoitti seksikaupasta, asiantuntijoiden suhtautuminen aiheeseen jakautui jyrkästi.
Seksityöläisten Pro-tukipisteen Jaana Kauppinen korosti kieltojen sijaan ”haavoittuvuustekijöiden poistamista”: parempaa sosiaali-, maahanmuutto- ja työpolitiikkaa. Myös seksityöhön kenttätutkimuksissaan perehtynyt Niina Vuolajärvi — nykyisin aiheen asiantuntija ja apulaisprofessori London School of Economicsissa — on alan normalisoimisen kannalla.
Kumpikaan ei usko, että seksialan kiellot olisivat hyvä keino puuttua ihmiskauppaan.
Sukupuolentutkimuksen professori Marjut Jyrkinen sen sijaan korosti haastattelussa, että prostituution hyväksyminen antaa väärän signaalin siitä, että ihminen on kaupan. Naisiin kohdistuva rakenteellinen väkivalta vahvistuu, Jyrkinen arvioi.
Hankalaksi tehtyä bisnestä
Otto Meri pitää moraalinormeja huterana oikeudenkäytön pohjana sikälikin, että yhteiskunta on yhä moniarvoisempi ja muuttuu nopeasti.
— Nuoret tuskin ajattelevat nykyisiä lakeja säätäneiden lailla, että seksityöläiset olisivat tilanteeseensa ajautuneita ressukoita. OnlyFansin tapaiset palvelut ovat tehneet seksityöstä tutumpaa, helpompaa, turvallisempaa ja ehkä lisänneet sen määrääkin.
Meri uudistaisi myös parittamista koskevaa lainsäädäntöä. Nykyisin se estää seksityöntekijöitä yhdistämästä voimiaan ja palkkaamasta bisneksen tueksi vaikkapa talous- tai viestintäosaajaa.
Vuokra-asunnon löytäminenkin voi olla seksityöläiselle hankalaa, sillä vuokranantaja saatetaan tulkita parittajaksi.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin. Yliopisto-lehti viettää 70-vuotispäiväänsä vuonna 2023.