Rokotetutkimuksen matkoille Länsi-Afrikan Beniniin osallistui 729 suomalaista vuosina 2017–2019. Matkan tarkoituksena oli testata suun kautta otettavaa ETVAX-rokotetta, joka on kehitetty suojaamaan ETEC-bakteerilta. ETEC-bakteeri (enterotoksigeeninen Escherichia coli) on yleisimpiä ripulitaudin aiheuttajia niin kehitysmaiden lapsilla kuin matkailijoilla Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.
Rokotetutkimus on harvinaisen mielenkiintoinen myös sosiologisesta näkökulmasta, toteavat sosiologit Salla Sariola, Elina Oinas ja Katriina Huttunen.
– En ole kohdannut vastaavanlaista turisteilla tehtävää rokotetutkimusta tutkiessani erilaisia lääketieteellisiä hankkeita kuluneen 10 vuoden aikana. On varsin ainutlaatuinen asetelma, että länsimaalaiset matkustavat Afrikkaan koehenkilöinä, toteaa Sariola.
Sosiologit toteavat kysely-, haastattelu- ja havainnointiaineistonsa pohjalta, että jopa 95 prosenttia matkalaisista oli erittäin tyytyväisiä matkaansa. Monet kokivat, että matka oli lähes täydellinen yhdistelmä lomailua, eksoottisena ja kiinnostavana koettuun kohteeseen tutustumista ja hyväntekemistä.
Tulokset ovat alustavia – ne eivät ole vielä käyneet läpi vertaisarviointiprosessia.
Yleisin syy osallistua tutkimukseen oli matka Afrikkaan, toiseksi yleisin kiinnostus osallistua rokotetutkimukseen ja tieteen tekoon. Monelle ajatus kehitysmaiden lasten auttamisesta oli tärkeä, jopa 63 prosenttia osallistujista piti matkan merkityksellisyyttä erittäin tärkeänä motiivina osallistua.
– Sosiologisesta näkökulmasta kiinnostavaa on, miten “sivuvaikutukset” kuten hyväntekeväisyysprojektit ja erilaiset turismiin liittyvät työn muodot kietoutuvat rokotetutkimushankkeeseen, toteaa Huttunen.
Vahva luottamus lääketieteeseen
Yksi kiinnostavista sosiologisista aiheista on tavallisten suomalaisten kiinnostus ja luottamus tieteellisen tiedon tuottamiseen ja merkitykseen. Luottamus lääketieteeseen kasvoi matkalaisten joukossa kysyttäessä ennen matkaa ja matkan jälkeen, mikä osaltaan kertoo rokotehankkeen toteutuksen onnistumisesta. Vahva luottamus ja tieteen kriittinen lukutaito eivät ole lainkaan itsestäänselvyyksiä, kuten nyt korona-aikana huomaamme.
– Sosiologisessa tutkimuksessamme voimme eritellä tekijöitä, jotka vahvistavat tai rapauttavat luottamusta, tutkijat toteavat.
Rokotetutkimuksen ohessa kerätty aineisto on merkittävä ja se tulee poikimaan uutta tietoa vielä pitkään.
– Sosiologeina meitä kiinnostaa tämän tutkimuksen tapa käsitteellistää ihmisen ja bakteerin suhde, matkalaisten kokemukset Beninissä, ripulin äärellä ryhmäytyminen ja hankkeen monipolvisuus kaiken kaikkiaan. Laajan aineistomme avulla voimme myös paneutua suomalaisten tapoihin suhtautua puhtauteen, riskeihin, suojautumiseen ja altistumiseen. Suhtautumistapojen kirjo on todella laaja, ja syitä on hyvä ymmärtää. Sosiologinen tutkimus voi selvittää erilaisten käytäntöjen taustoja ja tapojen muutoksen mahdollisuuksia, pohtivat tutkijat.
Rokotetutkimuksen onnistumisessa mukana on ollut valtava ja yllättäväkin joukko ihmisiä ja organisaatioita: lääketieteen huippuasiantuntijoiden ja rokotekehityksen tavallisten toimijoiden lisäksi esimerkiksi kulttuurikeskus Villa Karon henkilöstö, Beninissä näytteitä kuljettava mopokuski, matkaoppaat, muusikot ja paikalliset ompelijat kaikki tekivät matkakokemuksista kiinnostavia, mahdollistaen miltei kahdeksansadan turistin halun lähteä reissuun. Kaikkien täysi panostus on ollut tärkeä monimutkaisen paletin yhteen nivomisessa.
– Tutkijoiden ja koko monenkirjavan rokotetutkimustiimin osalta on syytä olla iloinen, että heidän uurastuksensa nyt palkittiin hyvällä tuloksella. Tämä on ollut huikea hanke, jossa panostus on ollut valtava. Hankkeeseen on käytetty vaput, joulut ja uudet vuodet usean vuoden ajan, näin innostunutta ja innostavaa porukkaa on ollut uskomattoman antoisaa seurata, toteaa Oinas.
– Erittäin monimutkaisesta kokonaisuudesta huolimatta yhtäkään totaalista katastrofia ei tapahtunut, mutta monta onnellista hetkeä koettiin – näistäkin julkaisemme myöhemmin lisää, lupaavat tutkijat.
***
Tutkimusta on rahoittanut Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto
Lisätietoja:
Salla Sariola, sosiologisen tutkimuksen vetäjä, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto, salla.sariola@helsinki.fi
Elina Oinas, professori, Helsingin yliopisto, puh 040-5929395, elina.oinas@helsinki.fi