Vaikka rahapelaamisesta aiheutuvat haitat tunnistetaan yhä enemmän lainsäädännöissä ympäri maailmaa, niitä ei ehkäistä tehokkailla keinoilla, tutkimuksessa havaittiin. Sääntelyssä keskitytään yksittäisten kuluttajien vastuuttamiseen sen sijaan, että säänneltäisiin rahapeliteollisuuden toimintatapoja. Tutkimuksen fokus oli maissa ja hallinnonalueissa, joissa rahapelilainsäädäntöä on muutettu merkittävästi vuosina 2018–2021. Tulokset on juuri julkaistu The Lancet Public Health -lehdessä.
Vertaileva ymmärrys rahapelien sääntelystä ja siihen liittyvistä ratkaisuista olisi ensiarvoista.
– Myös Suomessa ollaan uudistamassa rahapelilainsäädäntöä. Meidän on tärkeää olla tietoisia siitä, millä keinoilla rahapelihaittoja pyritään ehkäisemään myös muualla, ja mitä voisimme oppia, Helsingin yliopiston CEACG:in johtaja Virve Marionneau sanoo.
Tehokkaimpia keinoja ovat saatavuuden ja näkyvyyden vähentäminen
CEACG-tutkimuskeskus on tehnyt pitkään vertailevaa tutkimusta rahapelilainsäädännöistä ja sääntelystä. Rahapelit aiheuttavat vakavia haittoja ympäri maailmaa, mutta poliittiset toimet näiden haittojen vähentämiseen ovat vaihtelevia.
– Tulokset antavat suuntaviivoja sille, miten rahapelihaittoja voitaisiin säännellä kansanterveysnäkökulmasta. Tehokkaimpia keinoja rahapelihaittojen ehkäisemiseen ovat etenkin saatavuuden ja näkyvyyden vähentäminen. Monissa maissa esimerkiksi rahapelimainonta on kielletty.
– Kansainvälisten kokemusten ja esimerkkien avulla voidaan luoda suosituksia ja standardeja. Kansainvälinen yhteistyö rahapelien sääntelyssä on tärkeää, sillä myös rahapeliteollisuus on kansainvälinen, Marionneau muistuttaa.
Tiukempi teollisuuden ja tarjonnan sääntely olisi tarpeen
Haitallinen rahapelaaminen vaikuttaa merkittävästi terveyteen ja hyvinvointiin. Ongelmia aiheuttava pelaaminen on esimerkiksi yhteydessä itsemurhiin sekä ylivelkaantuneisuuteen.
– Tupakan ja alkoholin sääntelyssä on jo havahduttu siihen, että tehokas haittojen hallinta vaatii usein tiukkaa teollisuuden ja tarjonnan sääntelyä. Tutkimuksen tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että rahapelihaittojen sääntelyssä tämä ei vielä toteudu, toteaa Daria Ukhova Glasgow'n yliopistosta.
– Jopa niissä maissa, joissa rahapelaamisesta aiheutuvat haitat tunnustetaan lainsäädäntötasolla, sääntely on painottunut yksilöihin ja yksilötason haittoihin. Tällöin läheisille tai yhteiskunnille aiheutuvat haitat jäävät pitkälti huomioimatta, Ukhova jatkaa.
Vertailevat näkökulmat ovat erityisen tärkeitä, kun lainsäädäntöä muutetaan eri konteksteissa.
– Muutosten tekeminen rahapelilainsäädäntöön voi olla vaikeaa. Syklit ovat pitkiä: lähiaikoina vahvistettava lainsäädäntö voi päteä vielä vuosikymmenen päästä, toteaa Ukhova.
Myös Suomessa on tärkeää pohtia, mitä rahapelipolitiikalla oikeastaan halutaan saavuttaa.
– Kuluttajien suojelu ja tuottojen lisääminen ovat vastakkaisia tavoitteita. Mikäli rahapelipolitiikan ja lainsäädännön perimmäinen tavoite on haittojen ehkäiseminen, tätä tavoitetta tulisi myös edistää sääntelemällä tiukemmin tarjontaa, toteaa Marionneau.
‘Public health approaches to gambling: A global review of legislative trends’ -tutkimuksen toteuttivat Daria Ukhova ja professori Heather Wardle (Gambling Research Glasgow, School of Social and Political Sciences, University of Glasgow) sekä Virve Marionneau ja Janne Nikkinen (Riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskus (CEACG), Helsingin yliopisto). Tutkimus on tehty osana Lancet Public Health Commission on Gambling -asiantuntijaryhmän työtä. Ryhmän tavoitteena on luoda kansanterveysmallin mukaisia suosituksia rahapelihaittojen vähentämiseksi.
Lisätiedot:
Virve Marionneau
Puh. 029 4123 768
virve.marionneau@helsinki.fi
Daria Ukhova (englanniksi)
daria.ukhova@glasgow.ac.uk