Poliitikkojen ja virkamiesten välinen epäluottamus on merkittävä ilmiö Suomessa

Poliitikkojen ja virkamiesten välillä on silti huomattavasti enemmän luottamusta kuin epäluottamusta.

Epäluottamus on molemminsuuntaista, eli poliitikot kokevat epäluottamusta virkamiehiä kohtaan ja vastaavasti virkamiehet poliitikkoja kohtaan, ilmenee tuoreesta Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

– Epäluottamusta voi esiintyä kaikissa päätöksentekoprosessin vaiheissa, mutta valmisteluvaihe on epäluottamuksen syntymisen ja esiintymisen kannalta kriittisin. Epäluottamuksen esiintymisessä on suuria organisaatiokohtaisia eroja ja epäluottamus liittyy vahvasti organisaatioiden vakiintuneisiin toimintakulttuureihin ja toimintatapoihin, sanoo väitöskirjan laatinut VTM Mervi Katainen.

Kataisen tutkimuksessa on tarkasteltu poliitikkojen ja virkamiesten välistä epäluottamusta ilmiönä, selvitetty epäluottamuksen syitä ja vaikutuksia sekä etsitty keinoja epäluottamuksen vähentämiseksi. Tutkimus on toteutettu Suomen poliittisen päätöksentekojärjestelmän kahdella eri tasolla: kansallisella ja paikallisella eli valtion ja kuntien tasolla. Tutkimuksen empiirisenä aineistona ovat suomalaisten poliitikkojen ja virkamiesten haastattelut. Haastattelujen lisäksi aineistona on käytetty poliitikkojen ja virkamiesten välistä epäluottamusta käsitteleviä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita.

Epäluottamusta aiheuttavat esimerkiksi epäilykset tiedon oikeellisuudesta

Tutkimuksessa on tunnistettu poliitikkojen ja virkamiesten väliseen epäluottamukseen lukuisia erilaisia syitä, kuten epäilykset tiedon oikeellisuudesta ja objektiivisuudesta, tietovuotojen pelko, poliitikkojen ja virkamiesten välisen roolituksen sekoittuminen, epäselvyydet valtasuhteissa sekä henkilökemiaongelmat.

Väitöksen mukaan epäluottamuksen negatiivisia vaikutuksia ovat päätöksentekoprosessien hidastuminen, valmistelun laadun heikkeneminen ja kustannusten lisääntyminen. Lisäksi huono ilmapiiri ja toimijoiden välinen epäluottamus heikentävät työhyvinvointia.

– Toisaalta epäluottamuksella on tärkeä rooli toimijoiden välisen valtatasapainon ylläpitäjänä ja järjestelmän toimivuuden varmistajana, Katainen muistuttaa.

Avoimuutta ja vuorovaikutusta pitäisi lisätä

Poliitikkojen ja virkamiesten välisen haitallisen epäluottamuksen vähentämiseen ja luottamuksen lisäämiseen pitäisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota Suomen poliittisen päätöksentekojärjestelmän kehittämiseksi ja julkisen hallinnon toimintakyvyn varmistamiseksi. Väitöstyön perusteella tärkeimmät keinot poliitikkojen ja virkamiesten välisen epäluottamuksen vähentämiseksi ovat avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen sekä poliitikkojen ja virkamiesten välisten roolien ja toimivaltasuhteiden selkiyttäminen.

– Haluan tutkimuksellani herättää keskustelua poliitikkojen ja virkamiesten välisestä epäluottamuksesta ja epäluottamuksen vaikutuksista poliittisen päätöksentekojärjestelmän toimivuuteen. Uskon, että ilmiön tunnistaminen ja syiden ja vaikutusten ymmärtäminen ovat edellytyksiä sille, että epäluottamukseen voidaan puuttua, Katainen toteaa.

Poliitikkojen ja virkamiesten välisestä epäluottamuksesta on puhuttu paljon julkisuudessa, ja ilmiön koetaan kasvaneen 2000-luvulla. Kunnissa epäluottamus on ollut esillä muun muassa lukuisten kunnanjohtajien erottamisprosessien yhteydessä. Valtion tasolla aiheesta on keskustelu erityisesti suuria rakenteellisia uudistuksia valmisteltaessa. Vaikka poliitikkojen ja virkamiesten välinen epäluottamus on ollut säännöllisesti otsikoissa, ei poliitikkojen ja virkamiesten välistä epäluottamusta ole juurikaan aiemmin tutkittu.

 

*******************************

VTM, aineenopettaja Mervi Katainen väittelee 8.12.2023 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Poliitikkojen ja virkamiesten välinen epäluottamus Suomessa - esiintyminen, syyt ja vaikutukset". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, Tekla Hultin -sali, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on Emeritusprofessori Ari Salminen, Vaasan yliopisto, ja kustoksena on Tero Erkkilä.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Universitatis Helsingiensis.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väittelijän yhteystiedot:

Mervi Katainen

Puh. 041 3196 988

mervi.katainen@helsinki.fi