Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2023.
Kun poliisipartio ajelee lokakuisena perjantai-iltana Helsingin keskustassa, sen oletetaan vähentävän rikollisuutta. Niin voi olla, mutta sitä on vaikea sanoa. Suomessa ei seurata johdonmukaisesti, millaisia vaikutuksia poliisin valvonnalla on.
— Poliisissa me mittaamme tekemistä, emme aikaansaannoksia, kertoo ylikomisario Jari Taponen.
Taponen johtaa poliisin ennalta estävän toiminnon yksikköä. Hän tutki väitöskirjassaan, miten poliisin työn vaikutuksia voi arvioida.
Teoriassa sisäministeriö kyllä arvioi poliisin vaikuttavuutta, mutta Taposen mukaan käytetyllä metodilla ei voida osoittaa syy-yhteyttä tekemisen ja vaikutuksen välillä.
Valvonta voi vähentää rikoksia, mutta saattaa myös siirtää ne muualle
Poliisin rekisteriaineistoa ja ulkomaisia tutkimuksia analysoimalla Taponen totesi, että valvonta voi vähentää rikollisuutta ja lisätä turvallisuutta — kunhan poliisi toimii riittävän rajatulla alueella oikeaan aikaan.
Ongelma on, että valvonta voi siirtää rikollisuutta muualle. Siksi on vielä parempi, jos poliisi onnistuu yhdessä paikallisten kanssa keksimään keinoja, joilla rikollisuuteen voitaisiin puuttua ennen kuin se puhkeaa.
Aihetta on tutkittu Euroopan yliopistoissa vain vähän.
— Yksi syy voi olla, että poliisissa vierastetaan ulkopuolisten päästämistä tutkimaan organisaatiota.
Poliisiorganisaatio voi uudistaa toimintatapojaan, mutta sen pitää katsoa itseään kriittisesti, Taponen toteaa. Hän toivoo mahdollisimman monen poliisin ylintä johtoa myöten perehtyvän väitöstutkimukseensa.
Ylikomisario Jari Taponen väitteli 25.8. Helsingin yliopistossa valtiotieteiden tohtoriksi kriminologiasta.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.