Otto Meri tarkastelee väitöstutkimuksessaan ”Lain ja hyvän tavan vastaiset sopimukset” sitä, mikä on hyvän tavan mukaisuuden vaatimuksen merkitys oikeusjärjestyksessä ja mikä sen suhde on erityisesti yhteiskunnan perimmäisiä arvoja heijasteleviin perus- ja ihmisoikeuksiin.
Lainvastaisella sopimuksella tarkoitetaan sopimusta, joka on jonkin laissa säädetyn pakottavan säännöksen vastainen. Pakottava säännös saattaa liittyä sopimuksen osapuoliin, sopimuksen muotoon tai sopimuksen sisältöön.
Lisäksi sitovalta sopimukselta edellytetään, ettei sopimus ole hyvän tavan vastainen. Hyvän tavan on katsottu liittyvän sopimuksen moraaliseen puoleen, mutta hyvän tavan tarkempi määrittely on hankalaa. Moraalin merkitys itsenäisenä oikeuslähteenä on modernissa oikeudessa kuitenkin vähentynyt.
Tutkimus havainnollistaa kuinka moraalilla ja moraalinormeilla on edelleen vahva asema tuomioistuimissa, vaikka tietyissä tilanteissa moraalinormit olisivat ristiriidassa perustuslain säännösten kanssa.
– Tutkimukseni tarjoaa tuomioistuimille ja tuomareille uusia työkaluja ratkaista lain ja hyvän tavan vastaisiin sopimuksiin liittyviä vaatimuksia ja keinoja arvioida sopimuksen lainvastaisuuden merkitystä sopimuksen osapuolten oikeusaseman näkökulmasta, Otto Meri sanoo.
Seksityöntekijöiden sopimuksia pidetään hyvän tavan vastaisina
Yksi väitöstutkimuksen konkreettisista tuloksista on, että seksityöntekijöiden perusoikeudet eivät tällä hetkellä toteudu Suomessa. Seksityöntekijöiden omaisuudensuoja ja oikeusturva ovat muiden alojen työntekijöitä heikommat. Seksuaalipalveluihin liittyvät sopimukset katsotaan edelleen hyvän tavan vastaisiksi, vaikka lainsäädännössä ei kielletä seksuaalipalveluihin liittyviä sopimuksia.
Omaisuudensuoja, elinkeinovapaus ja perustuslain 21 §:n suojaama oikeusturva suojaavat myös seksityöntekijöitä. Seksuaalipalveluiden tarjoaminen on täysin laillista ja ammatinharjoittajat ovat tuloistaan verovelvollisia. Tästä huolimatta prostituutioon liittyviä sopimuksia pidetään hyvän tavan vastaisina.
Meren tutkimus osoittaa, että tällä hetkellä seksityöntekijöiden perusoikeudet eivät täysimääräisesti toteudu.
– Tuomioistuimissa perus- ja ihmisoikeuksien tulisi saada etusija suhteessa vakiintuneisiin käsityksiin seksuaalipalveluiden tarjoamisen moraalisesta hyväksyttävyydestä.
Moraalilla vahva asema suomalaisessa oikeusjärjestyksessä
Suomessa sopimusten lähtökohtana on sopimusvapaus, joka on yksi oikeusjärjestyksen kantavia periaatteita. Lainsäädännön lisääntymisestä huolimatta moraalilla on edelleen vahva asema suomalaisessa oikeusjärjestyksessä ja moraalinäkemykset ovat paikoin saaneet etusijan suhteessa oikeusjärjestyksen keskeisimpiin säännöksiin.
Tässä suhteessa Suomi eroaa selvästi muista Pohjoismaista joissa moraalinormit ovat saaneet väistyä perus- ja ihmisoikeuksien soveltamisen tieltä.
– Erityisesti Ruotsissa ja Norjassa tuomioistuimet ovat korostaneet perusoikeuksia ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen säännöksiä suhteessa vakiintuneisiin moraalikäsityksiin.
Tutkimus osoittaa myös, että oikeuskäytännössä suhtautuminen lain ja hyvän tavan vastaisiin oikeustoimiin on ollut epäyhtenäistä, ja näiden sopimusten oikeusvaikutuksia koskien on annettu osin erisuuntaisia ratkaisuja.
Erityisesti niin sanotun puuttumattomuusperiaatteen soveltaminen on ollut haasteellista tuomioistuimille. Tämän periaatteen mukaan lainvastaiset tai hyvän tavan vastaiset oikeustoimet tai niihin perustuvat vaatimukset eivät nauti oikeussuojaa.
Meren mukaan puuttumattomuusperiaatteen soveltaminen on saattanut johtaa yhden sopijapuolen hyötymiseen toisen kustannuksella. Periaate soveltuu ylipäänsä huonosti osaksi modernia oikeusjärjestystä ja siitä luopumalla voidaan saavuttaa yksittäisissä tapauksissa oikeusjärjestyksen kokonaisuuden näkökulmasta oikeudenmukaisempia ratkaisuja.
Lisätietoa väitöstilaisuudesta:
OTM, VT Otto Meri väittelee 21.1.2023 kello 10.15 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Lain ja hyvän tavan vastaiset sopimukset - Sopimusoikeudellinen tutkimus kiellonvastaisista oikeustoimista ja niiden oikeusvaikutuksista". Väitöstilaisuus järjestetään Porthaniassa, PIII-salissa, osoitteessa Yliopistonkatu 3.
Vastaväittäjänä on professori Kari Hoppu, Aalto-yliopisto, ja kustoksena on professori Olli Norros.
Väitöskirjaa myy Alma Talent ja se on tilattavissa osoitteesta: https://shop.almatalent.fi/.
Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
OTM, VT Otto Meri
otto.meri@helsinki.fi
puh. 050 375 5712
Twitter: @OttoMeri