Tulos selviää tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 18–29-vuotiaiden asenteita vuoden 2015 eduskuntavaalien kynnyksellä. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa.
– Tulos kyseenalaistaa syrjäytymisen ja maahanmuuttovastaisuuden välisen yhteyden. Ne, joilla on eniten menetettävää yhteiskunnallisissa mullistuksissa, ovat kaikkein epäluuloisimpia toisia kohtaan, sanoo tutkijatohtori Rasmus Mannerström.
Tämä vastaajien ”eliitti” muodostuu suhteellisen hyvin koulutetuista, korkeatuloisista ja henkisesti hyvin voivista henkilöistä. He puolustavat vahvasti vallitsevaa hierarkiaa ja siten omaa asemaansa.
Tutkimusta varten asenteita mitattiin kaksi viikkoa ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja. Tutkimus toteutettiin internet-paneelina. Otos oli laaja ja suhteellisen edustava sukupuoli-, ikä-, koulutus- ja tulojakaumaltaan, vaikka kaupunkilaiset olivat hieman yliedustettuina.
Sosiaaliset arvot entistä tärkeämpiä
Poliittista ideologiaa on niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa perinteisesti mitattu yksiulotteisesti vasemmisto–oikeisto-akselilla tarkastelemalla lähinnä taloudellisia tekijöitä, kuten suhtautumista verotukseen, markkinatalouteen ja tulonjakoon.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että sosiokulttuuriset mieltymykset (ts. sosiaaliset arvot) ovat nousseet yhä tärkeämmäksi jakolinjaksi.
– Perinteisesti on oletettu, että vasemmisto on liberaalia ja oikeisto konservatiivista. Tällainen oletus on ehkä ollut perusteltu, sillä sosiaaliset arvot eivät ole aiemmin olleet poliittisesti yhtä merkittäviä. Mutta nykyisin on selvää, että taloudellisista näkemyksistä ei voi vetää arvoihin liittyviä johtopäätöksiä tai päinvastoin, vaan nämä asiat voivat mennä täysin ristiin, Mannerström toteaa.
Tutkimus osoitti, että sosiaaliset arvot, etenkin maahanmuutto, määrittivät ja polarisoivat vastaajien poliittista ideologiaa voimakkaammin kuin talouskysymykset.
– Maltilliset ”tolkun ihmiset” olivat harvassa, ja vastaajat sijoittuvat vahvasti joko kannattamaan tai vastustamaan maahanmuuttoa.
Oikeistoliberaalit suurin ideologinen ryhmä
Mitattaessa asenteita tuloeroihin, sosiaalietuuksiin, maahanmuuttoon, ympäristöön ja puolustusvoimien vahvuuteen löytyi neljä tyypillistä yhdistelmää eli niin kutsuttua asenneprofiilia: vasemmisto- ja oikeistoliberaalit sekä vasemmisto- ja oikeistokonservatiivit.
Suurin ideologinen ryhmittymä olivat oikeistoliberaalit (44 %), jotka suhtautuivat myönteisesti niin maahanmuuttoon kuin tuloeroihinkin mutta kielteisesti sosiaalietuuksiin sekä neutraalisti ympäristönsuojeluun ja puolustusvoimien vahvuuteen. Mielipiteiltään tämä ryhmä oli kaikkein maltillisin.
Toiseksi suurin ryhmä olivat oikeistokonservatiivit (23 %), jotka kannattivat tuloeroja ja vahvaa armeijaa mutta suhtautuivat erittäin kielteisesti maahanmuuttoon, ympäristönsuojeluun ja sosiaalietuuksiin.
Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostivat puolestaan vasemmistokonservatiivit (18 %), jotka oikeistokonservatiivien tavoin suhtautuivat erittäin kielteisesti maahanmuuttoon mutta toisaalta kannattivat sosiaalietuuksia, vastustivat tuloeroja ja olivat suhteellisen maltillisia ympäristönsuojelua ja vahvaa armeijaa koskevissa kysymyksissä.
– Siinä missä vasemmistokonservatiivit tuntevat yhteenkuuluvuutta heikossa asemassa olevien suomalaisten kanssa ja ovat sitä mieltä, että meidän on ensi sijassa pidettävä huolta suomalaisista maahanmuuttajien sijaan, oikeistokonservatiiveilta tämä puuttuu. He ovat erittäin hierarkkisia eivätkä tunne myötätuntoa heikommassa asemassa olevien yhteiskuntaryhmien jäseniä kohtaan riippumatta siitä, ovatko nämä suomalaisia vai eivät.
Pienimmän ryhmän muodostivat vasemmistoliberaalit (15 %), jotka olivat vahvasti maahanmuuttomyönteisiä, kannattivat ympäristönsuojelua ja sosiaalietuuksia ja suhtautuivat kielteisesti tuloeroihin ja vahvaan armeijaan.
Kun ryhmien koostumusta tarkastelee tarkemmin, huomaa, että miehistä joka kolmas oli oikeistokonservatiivi ja ainoastaan joka kymmenes vasemmistoliberaali. Naiset olivat puolestaan yliedustettuina vasemmistoliberaalien ryhmässä ja aliedustettuina oikeistokonservatiivien ryhmässä.
Vanhat talouspuolueet ja uudet arvopuolueet
Kun tutkimuksen tuloksia jaotellaan puoluekantojen perusteella, huomaa selvän eron ”vanhojen” ja ”uusien” puolueiden välillä.
Kokoomus, keskusta, SDP ja vasemmistoliitto näyttäytyvät perinteisinä ”talouspuolueina”, sillä puolueiden kannattajat jakaantuivat talouskysymyksissä puolueiden linjojen mukaisesti vasemmistolaisiin ja oikeistolaisiin, mutta hajaantuivat arvoliberalismin ja -konservatismin kesken. Vastaavasti vihreät ja perussuomalaiset näyttivät ensi sijassa olevan ”arvopuolueita”, koska näiden kannattajat olivat vahvasti joko liberaaleja tai konservatiiveja arvokysymyksissä, mutta täysin jakaantuneita talouskysymyksissä.
– Nähdäkseni syy perussuomalaisten suureen suosioon tällä hetkellä on nimenomaan, että he profiloituvat ainoana voimakkaasti konservatiivisena mutta sekulaarina puolueena. Mitä enemmän poliittinen keskustelu keskittyy sosiokulttuuristen kysymysten ympärille, sitä enemmän tulevat etenkin perussuomalaiset, mutta osin myös vihreät, houkuttelemaan kannattajia kaikista muista puolueista, Mannerström sanoo.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Rasmus Mannerström, rasmus.mannerstrom@helsinki.fi
P. 050 367 6133