Korruption ja veronkierron torjuminen, kansainvälinen kauppa, investoinnit, ilmastonmuutoksen torjuminen, tyttöjen kouluttaminen — hyvin erilaiset yhteistä hyvää palvelevat asiat tarvitsevat pohjakseen oikeusvaltion rakenteet.
On vaikea kuvailla Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yhteyteen perustetun Oikeusvaltiokeskuksen tarkoitusta ilman mahtipontisuuden ripausta. Työ liittyy yhteiskuntamme ydinarvoihin. Arkemme on kuitenkin hyvin pragmaattista. Teemme työtä, jotta asiantuntijoidemme osaaminen olisi hyödyksi maailmalla, etenkin kehittyvissä maissa.
Keskuksen tehtävänä on kehittää ja laajentaa Suomen kansainvälistä oikeusvaltioyhteistyötä. Yliopistoon tämä kytkeytyy muiden muassa siksi, että järjestämme oikeusvaltion vahvistamiseen ja lainsäädäntötyöhön liittyvää neuvontaa ja arviointia sekä edistämme alaan liittyvää tutkimusta ja opetusta. Suunnitelmat täsmentyvät ensi kevään kuluessa.
Ongelmat täytyy tunnistaa ja tunnustaa
Suomella on paljon annettavaa: olemme oikeusvaltiona maailman kärkimaita. Meillä on myös nöyryyttä kasvattavia kokemuksia siitä, kuinka oikeusvaltio voi joutua vaaraan milloin ulkoisista ja milloin sisäisistä syistä. Olemme kokeneet sisällissodan, ja suomettumisen syvimmät hetket koettelivat poliittista järjestelmää. Kriiseistä on päästy eteenpäin ja opittu. Toki nykyäänkin riittää korjattavaa: oikeudenkäynnit kestävät joskus liian kauan ja tulevat kalliiksi.
Oma historiamme antaa hyvän pohjan tehdä työtämme realistisella ja kumppanimaiden sitoutumista kasvattavalla tavalla. Suomessa on jo ennen Afganistanin tapahtumia tunnistettu ne vaarat, joita oikeusvaltion liian huteraan pohjustamiseen liittyy.
Monitieteisellä yliopistolla on kyky auttaa ymmärtämään, miten oikeusvaltiota parhaiten rakennetaan. Kumppanimaan yhteiskunnalliset ongelmat on tunnistettava ja tunnustettava: onnistuminen edellyttää kokonaisuuden näkemistä.
Kirjoittaja on kesäkuussa perustetun Oikeusvaltiokeskuksen johtaja.
Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 8/2021.