Tutkimuksen perusteella erityisesti ne nuoret, joilla esiintyy varhaisnuoruudessa mielenterveysongelmia, jäävät muita yleisemmin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Heistä joka viides ei ole 21-vuotiaana suorittanut toisen asteen tutkintoa eikä osallistu siihen johtavaan koulutukseen.
Pienempi todennäköisyys jatkaa opintoja havaitaan myös nuorilla, jotka ovat kokeneet aivotärähdyksen 10–16-vuotiaana tai joilla on esiintynyt epilepsiaa, synnynnäisiä sydänongelmia tai selkävaivoja.
- Sitä vastoin tyypin 1 diabetesta tai astmaa sairastavat nuoret eivät näytä jäävän muita useammin peruskoulututkinnon varaan, sanoo väitöstutkija Janne Mikkonen Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin runsaan sadantuhannen suomalaisen vuosina 1988–1995 -syntyneen rekisteritietoja, joista ilmeni erikoissairaanhoidon käyttö, koulutukseen osallistuminen ja suoritetut tutkinnot. Havaitut yhteydet nuorten terveysongelmien ja koulutuksen ulkopuolella olemisen välillä eivät selity vanhempien koulutuksella, kotitalouden tuloilla, perherakenteella tai asuinpaikalla.
Enemmän tukea koulutuspolulle
Varhaisnuoruuden terveysongelmat voivat selittää jopa viidesosan pelkän peruskoulututkinnon varaan jäämisestä.
- Tulokset viittaavat siis siihen, että jos terveysongelmien syyosuus poistettaisiin, koulutuksen ulkopuolella oleminen vähenisi jopa viidenneksellä nykyisestä. Tämän perusteella osa terveysongelmia kokeneista nuorista tarvitsi nykyistä enemmän tukea koulutuspolullaan, Mikkonen arvelee.
Viime vuosina runsaalla 15 prosentilla 20–29-vuotiaista suomalaisista on ollut suoritettuna vain peruskoulututkinto. Toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten tiedetään olevan suuremmassa riskissä syrjäytyä työmarkkinoilta ja päätyä toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiksi.
- Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu mielenterveys- ja päihdeongelmien olevan yleisempiä toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääneillä, mutta tutkimuksemme perusteella ne näyttävät myös edeltävän koulutuksen ulkopuolelle jäämistä, Mikkonen toteaa.
Tutkimus on julkaistu tänään (15.3.) kansainvälisessä vertaisarvioidussa The Journal of Pediatrics -julkaisussa ja artikkeli löytyy linkistä http://www.jpeds.com/article/S0022-3476(18)30058-1/fulltext
Lisätiedot:
Janne Mikkonen
janne.mk.mikkonen@helsinki.fi
050 416 0624