Tutkimuksessa tarkastellaan nuoruudesta aikuisuuteen siirtymistä prosessina, jossa nuoruuteen ja aikuisuuteen liittyviä tapahtumia yhdistämällä saadaan parempi kuva aikuisuuteen siirtymiseen vaikuttavista sosiaalisista mahdollisuuksista ja esteistä. Tutkimuksessa seurattiin Suomessa vuonna 1983-1985 syntyneitä henkilöitä ( 60 prosentin otos, n = 119 600), siten että samoja henkilöitä seurattiin kymmenen vuoden ajan. Henkilöt olivat iältään 17 ja 26 ikävuoden välillä.
Opiskelu- ja työkyvyn ongelmat yhteydessä matalampaan koulutustasoon
Väitöstyön mukaan perusasteen jälkeisen koulutuksen loppuun suorittaminen ja ammattiin valmistuminen vaikuttavat keskeisesti nuorten mahdollisuuksiin asettaa ja saavuttaa tavoitteita myöhemmässä elämässä. Työn ja koulutuksen ulkopuolisuus aikuisuuteen siirryttäessä nostaa myöhempää syrjäytymisriskiä.
- Opiskelu- ja työkyvyn ongelmat nuoressa aikuisuudessa olivat yhteydessä sekä matalampaan koulutustasoon että työn ja koulutuksen ulkopuolisuuden riskiin. Siirtymä aikuisuuteen on erittäin merkityksellinen elämänvaihe yksilön myöhemmän hyvinvoinnin kannalta, tutkija Jaakko Harkko Helsingin yliopistosta sanoo.
Nuorten aikuisten saamat palvelut voidaan nähdä jatkumona nuoruudessa saaduille palveluille.
- Nuorten aikuisten opiskelu- ja työkyvyn tukeminen on tärkeää, sillä sitä kautta voidaan vaikuttaa työkykyyn ja muuhun hyvinvointiin liittyvien sosioekonomisten erojen syntymiseen, Harkko arvioi.
Työllistymisen tuki on osa nuoriin kohdistuvaa investointia
Tutkijan mukaan nuoruudesta aikuisuuteen siirtymisen onnistumiseen tulee yhä enemmän kiinnittää huomiota palveluiden kehittämisessä. Tämä edellyttää hyvinvointivaltion eri sektoreiden tuottamien palveluiden nykyistä parempaa yhteensovittamista.
- Nuoriin ja nuoriin aikuisiin kohdistuva sosiaalinen investointi tulisi nähdä kokonaisuutena, jossa koulutukseen ja opiskelu- ja työkykyyn liittyvät investoinnit liittyvät saumattomammin toisiinsa ja edelleen työllistymistä edistäviin palveluihin.
- Paremmilla työllistymistuloksilla työuran alkuvaiheessa on myönteisiä hyvinvointivaikutuksia myös pidemmällä aikavälillä, Harkko toteaa.
Tutkimus toi esille, että palvelut toteutuivat usein irrallisina niille nuorille, joilla oli ammatillisen kouluttautumisen ja työuran alkuun pääsemisen näkökulmasta useampia samanaikaisia ongelmia. Merkityksellisimmät palveluiden yhteensovittamisen ongelmista oli havaittavissa opiskelu- ja työkykyä tukevien palveluiden integroitumisessa työn ja koulutuksen ulkopuolisten palveluprosesseihin ja tuetun työllistymisen palveluiden puutteeseen.
Tutkimuksessa yhdisteltiin eri rekistereistä saatuja tietoja ja tarkasteltiin, kuinka hyvinvointipolitiikat toimivat rakenteena aikuisuuteen siirryttäessä. Rekisteriaineiston ohella tutkimuksessa haastateltiin nuorille ja nuorille aikuisille suunnatuissa palveluissa toimivia ammattilaisia (n = 40).
’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’
Jaakko Harkko väittelee 23.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "TRANSITIONS TO ADULTHOOD AMONG FINNISH YOUNG PEOPLE - A mixed-methods study based on longitudinal register data and interviews with street-level professionals". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, Sali 6, Unionikatu 40.
Vastaväittäjänä on tutkimusprofessori Sakari Karvonen THL:stä ja kustoksena toimii professori Anne Kouvonen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 102.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Lisätiedot:
Tutkija Jaakko Harkko
Helsingin yliopisto
Puh. 050-331 6069
jaakko.harkko@helsinki.fi