Tutkimuksessa seurattiin suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten rekisteriaineistojen avulla yli 2,8 miljoonaa 30–64-vuotiasta avioparia. Kymmenen vuoden seurannan aikana 12 prosenttia pareista erosi. Neurologisia sairauksia mitattiin erikoissairaanhoidon käyntien avulla, ja niitä kertyi seurannan aikana yli viidennekselle aviopareista.
Kun kaikkien maiden tulokset yhdistettiin, oli avioeron riski vaimon sairastumisen jälkeen 1,21-kertainen ja miehen sairastumisen jälkeen 1,27-kertainen verrattuna niihin pareihin, joissa kumpikaan puoliso ei sairastunut. Jos molemmilla puolisoilla havaittiin neurologinen sairaus, oli avioeroriski jo 1,38-kertainen. Havaittuja eroja voidaan pitää merkittävinä.
– Tulosten perusteella sairautta kohtaavat pariskunnat kaipaavat lisää tukea myös pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa, toteaa väestötieteen yliopistonlehtori Niina Metsä-Simola Helsingin yliopistosta.
Vain Ruotsissa tulot selittävät sairastumisen ja eroriskin yhteyttä
Sairastumisen on uskottu vaikuttavan eroriskiin psyykkisen rasituksen, perheensisäisen vastuunjaon muutosten sekä alentuneen työkyvyn ja tulojen kautta. Tutkimuksessa tulot kuitenkin selittivät sairastumisen ja eroriskin välistä yhteyttä vain Ruotsissa.
– Ruotsissa pääsy erikoissairaanhoitoon on helpompaa, mutta lyhyiden sairausjaksojen aikana tulot putoavat enemmän kuin muissa tutkituissa maissa, Metsä-Simola selittää.
Miehen sairastumisen on uskottu lisäävän eroriskiä enemmän kuin vaimon, koska miehet kantavat keskimäärin suuremman vastuun perheen elatuksesta. Oletuksen mukaisesti miehen sairaus lisäsi tutkimuksessa eroriskiä vähintään yhtä paljon kuin vaimon. Ruotsissa sairastuneen puolison sukupuolella ei kuitenkaan ollut eroriskin kannalta merkitystä.
– Ruotsissa miesten ja naisten välinen palkkaero on pienin ja vanhempainvapaat jakautuvat tasaisemmin, jolloin myös sairauden seuraukset saattavat olla samankaltaisia riippumatta sairastuneen puolison sukupuolesta, miettii Metsä-Simola.
Sairastuneen miehen matala koulutustaso nosti eroriskiä erityisesti Suomessa
Suomessa miehen sairaus nosti eroriskiä enemmän kuin vaimon sairaus erityisesti silloin, kun miehen koulutustaso oli matalampi kuin vaimolla. Muissa maissa vastaavaa ei havaittu.
– Suomessa sukupuolten välinen palkkaero on Pohjoismaiden suurin, vanhempainvapaiden käyttö on hyvin sukupuolittunutta ja äidit ovat pitkään kotona, jolloin isän rooli perheen elättäjänä korostuu.
Erityisen suuri merkitys sairastuneen puolison sukupuolella oli Tanskassa, jossa avioeroriski oli 1,4-kertainen miehen ja vain 1,2-kertainen vaimon sairastumisen jälkeen. Tulokseen saattoi kuitenkin vaikuttaa se, että Tanskassa sairastuneita pareja havaittiin vähemmän kuin muissa maissa.
– Miesten yleisin diagnoosi oli elimellinen unihäiriö, ja se oli selvästi yleisempi Suomessa ja Norjassa verrattuna Tanskaan, selittää Metsä-Simola.
MS-tauti lisäsi eroriskiä enemmän miehen sairastumisen jälkeen
Miesten ja naisten unihäiriöiden yhteys eroriskiin oli yhtä vahva, kun taas MS-tauti, joka aiheuttaa usein merkittävää toiminnallista haittaa, näytti lisäävän eroriskiä enemmän miehen kuin vaimon sairastumisen jälkeen.
– MS-taudin kohdalla sairastuneen puolison sukupuolella oli erityisen suuri merkitys avioeroriskiin juuri Tanskassa.
Ruotsista tarkkaa diagnoositietoa ei ollut käytettävissä, eikä rekisteriaineisoilla tehdyssä tutkimuksessa ollut mahdollisuutta mitata toimintakykyä tai sairauden vakavuutta.
– Toimintakyvyn tutkiminen voisi tuottaa tärkeää lisätietoa niistä mekanismeista, joiden kautta sairaus on yhteydessä eroriskiin, Metsä-Simola toteaa.
Tutkimus on julkaistu Journal of Epidemiology and Community Health –lehdessä ja saatavilla verkossa: http://dx.doi.org/10.1136/jech-2023-221328
Lisätiedot:
Niina Metsä-Simola
Puh. 050 317 7636
Sähköposti: niina.metsa-simola@helsinki.fi