Tutkimuksessa arvioitiin vaihtoehtoisten työllisyysskenaarioiden vaikutuksia valtiontalouteen, köyhyyteen ja tuloeroihin Euroopan unionin maissa, suomalaisten mielipiteitä sosiaalipolitiikan muutostarpeista sekä vastikkeettoman perustulon toteuttamiskelpoisuutta. Tulosten mukaan pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat eurooppalaisessa vertailussa sopeutumiskykyisiä, kansalaiset eivät kannata radikaaleja muutoksia ja perustulon toteuttamiskelpoisuus näyttää maltillisempia uudistuksia vähäisemmältä.
Aiemman tutkimuksen perusteella teknologisen kehityksen työllisyysvaikutukset ovat olleet myönteisiä pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Monet teknologia-asiantuntijat ovat kuitenkin esittäneet, että 2010-luvulla tehdyt läpimurrot digitaalisissa teknologioissa ja tekoälyssä johtaisivat aiempaa laajamittaisempaan automaatioon ja jopa pysyvään massatyöttömyyteen.
Väitöstyön tulokset viittaavat siihen, että Pohjoismaat sopeutuisivat teknologian aiheuttamaan työttömyyteen useimpia muita Euroopan maita paremmin.
– Jos kaikki automatisoitavissa olevat työt todella automatisoitaisiin ja uusia työpaikkoja ei syntyisi tilalle, tarkoittaisi se valtavaa sosiaalista ja taloudellista kriisiä myös Pohjoismaissa. Massatyöttömyysskenaario on kuitenkin onneksemme varsin epätodennäköinen, sanoo väitöskirjatutkija Ville-Veikko Pulkka.
Työllisyyden kohentuminen avainasemassa
Väitöksen mukaan taloudelliset vaikutukset olisivat erityisen myönteisiä Suomessa, jos teknologisen kehityksen synnyttämä tuottavuuskasvu johtaisikin työllisyyden merkittävään parantumiseen.
– Tehdyt laskelmat osoittavat, että myönteinen työllisyyskehitys on ratkaisevassa roolissa hyvinvointivaltion kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. Tehokkaat työllisyystoimet korostuvat tulevaisuudessa, kun teknologiamurroksen lisäksi hyvinvointivaltioiden on sopeuduttava samanaikaisesti ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen kaltaisiin haasteisiin, Pulkka toteaa.
Perustulon toteutuminen vaikuttaa epätodennäköiseltä
Etenkin työllisyyspessimistit ovat toistuvasti esittäneet, että kaikille maksettava vastikkeeton perustulo olisi tarkoituksenmukaisin tapa vastata teknologiamurroksesta aiheutuvaan työmarkkinoiden muutokseen. Tutkimuksen mukaan perustulon toteutuminen lähitulevaisuudessa näyttää epätodennäköiseltä sekä kansalaismielipiteen että taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta.
– Kansalaiset katsovat, että ihmisten sopeutumista digitaaliseen talouteen tulisi lisätä maltillisilla uudistuksilla, jotka virtaviivaistavat nykyistä järjestelmää. Koko sosiaaliturva- ja verojärjestelmän mullistavan perustulon kannatus on sen sijaan selvästi vähäisempää, Pulkka kertoo.
Tulevaisuuden sosiaaliturvassa perustulon piirteitä
Tutkimuksen mukaan taloudellisesti realistisilla perustulomalleilla on vaikea parantaa työnteon kannustimia johdonmukaisesti ilman sosiaaliturvan heikentämistä. Näytön perusteella on myös epäselvää, olisiko perustulo tehokkain tapa edistää osa-aikaista työskentelyä, yrittäjyyttä tai elinikäistä oppimista digitaalisessa murroksessa. Pulkan mukaan on kuitenkin todennäköistä, että tulevaisuuden sosiaaliturvassa on perustulon kaltaisia piirteitä.
– Ansiotyön, koulutuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista tulee helpottaa, jotta ihmiset voisivat nykyistä helpommin lisätä hyvinvointiaan omalla aktiivisuudellaan. Poliittisesti toteuttamiskelpoisin tapa tähän on kehittää sosiaaliturvaa asteittain, kokeiluja ja tutkimustietoa hyödyntäen.
Väitöskirja perustuu monimenetelmälliseen lähestymistapaan, joka yhdistää mikrosimulointia, kyselytutkimuksen menetelmiä ja laadullista sisällönanalyysia.
************************
YTM Ville-Veikko Pulkka väittelee 5.5.2021 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Väitöskirjan otsikko on "Social policy 4.0? Empirical insights into the future of work and social policy in the digital economy." Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä osoitteessa https://helsinki.zoom.us/j/65388262192.
Vastaväittäjänä on emeritusprofessori Jan Otto Andersson Åbo akademista, ja kustoksena toimii professori Heikki Hiilamo.
Väitöskirja on luettavissa myös sähköisenä julkaisuna E-thesis-palvelussa.
Lisätietoja:
Ville-Veikko Pulkka
Väitöskirjatutkija
Helsingin yliopisto
ville-veikko.pulkka@helsinki.fi
puh. 040 759 9330
Twitter @vvpulkka