Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 8/2025.
Suomalainen henkirikos on perinteisesti tapahtunut näin: On keski-ikäisiä miehiä, jotka viettävät päivänsä kotosalla juoden viinaa. Jostain tulee riitaa, yksi miehistä ottaa keittiöveitsen ja toisen elämä saa surullisen lopun.
Alle 30-vuotiaiden surmatilanteet ovat kuitenkin toisenlaisia, kriminologian professori Janne Kivivuori kertoo. Veriteko tapahtuu useammin ampuma-aseella, julkisella paikalla ja huumeiden vaikutuksen alaisena.
— Ne myös liittyvät useammin rikosmaailmaan. Näyttää siltä, että siellä on nousemassa uudenlainen tekoprofiili.
Kivivuoren johtama tutkijaryhmä selvittää, minkälaiset elämänpolut johtavat siihen, että 15–29-vuotias suomalainen surmaa tai tulee surmatuksi. Keskeisenä lähteenä on vasta koottu aineisto vuosina 2019–2021 surmattujen nuorten taustoista.
— Tämä on sensitiivistä tietoa, jota käsittelemme ilman henkilötunnisteita, Kivivuori kertoo.
Tutkijat kutsuvat menetelmää sosiaaliseksi kuolemansyyntutkimukseksi. Sosioekonomisten tekijöiden lisäksi heitä kiinnostavat aiemmat kontaktit viranomaisiin ja yksilöpiirteet kuten impulsiivisuus ja päihdehakuisuus.
Tutkijoiden perimmäinen tarkoitus on ehkäistä nuorten kuolemia.
— Lähimmät sidosryhmämme ovat oikeus- ja sisäministeriössä. Siellä kuunnellaan tutkimusta.
Janne Kivivuoren johtama tutkimus on osa
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.