Mitä tarkoitusta itku palvelee, psykologian tutkijatohtori Ilmari Määttänen?
— Itkusta on saattanut olla hyötyä luonnonvalinnassa. Itkevä lapsi saa enemmän huomiota vanhemmiltaan ja selviää todennäköisemmin kuin lapsi, joka ei itke. Kyynelehtivän itkun syntyä on voinut ohjata myös sattuma, kuten muut muutokset kasvojen anatomiassa.
— On kuitenkin vaikea tutkia sitä, miksi ihmisillä on nykyisenkaltainen kyky itkeä. Vastaavat perustunteet ovat pääosin myös muilla eläimillä.
Mikä on itkun merkitys?
— Ihminen voi reagoida sekä positiivisiin että negatiivisiin ärsykkeisiin itkemällä .Itku on monissa kulttuureissa voimakkain surun esittämisen tapa.
— Itkulla on erilainen merkitys ihmisen elinkaaren eri kohdissa. Lapsilla itku herättää vanhempien hoivavietin, kun taas aikuisilla sen voisi ajatella olevan jäänne lapsuudesta. Itkulla on myös aikuisena vaikutus ympärillä oleviin ihmisiin. Muut näkevät kasvojen ilmeet ja kyyneleet ja reagoivat niihin jollain tavalla.
Monet pelkäävät, että kyyneleet alkavat virrata väärässä paikassa, vaikkapa työtapaamisessa. Miksi välttelemme itkemistä muiden edessä, jos ilmiö on sosiaalinen?
— Erityisesti miehillä voimakas tunteiden ilmaisu saatetaan kokea yksilön uskottavuutta vähentävänä. Joskus itku saattaa myös parantaa yksilön imagoa. Kylmänä pidetty ministeri Anne Berner kertoi medialle, että hänkin on itkenyt, ja edellinen pääministeri Juha Sipilä kertoi menettäneensä yöuniaan työhuolien takia. Näin he toivat esiin inhimillisen puolensa.
Yksi suositun Frendit-sarjan päähenkilöistä ei osannut itkeä. Onko itkemättömyys merkki syvästä traumasta?
— Kyynelehtimistä on kolmea eri lajia: silmän kostumista, silmässä olevaan roskaan liittyvää sekä tunteisiin liittyvää kyynelehtimistä. Terve silmä kykenee valmistamaan kyyneleitä ja terve ihminen pystyy kokemaan iloa ja surua. Ihmisten ja ihmisryhmien itkuherkkyyden välillä on eroja, joita kulttuuriset odotukset saattavat voimistaa. En näe itkemättömyyttä suurena haittana yksilölle.
Ketkä itkevät eniten vauvojen jälkeen?
— Itkuherkimpiä ovat haavoittuvimmassa asemassa olevat, kuten lapset ja naiset. Naiset itkevät keskimäärin useammin, voimakkaammin ja pidempään kuin miehet. Evoluutiopsykologiassa on esitetty jopa hypoteesi manipuloivasta itkemisestä, jonka avulla itkijä saisi tahtonsa läpi. Tunne-elämän epätasapainoisuus on persoonallisuuspiirteenä yhteydessä kyynelehtimiseen, ja naisilla on keskimäärin enemmän tätä piirrettä.
Haastattelu on julkaistu Yliopisto-lehden Tohtorin hatusta -palstalla Y/08/19.