Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2024.
Länsi-Afrikan Ghanassa vuonna 1981 syntynyt Franklin Obeng-Odoom kiinnostui yhteiskuntatieteistä jo nuorena. Lukiossa hän opiskeli taloustieteitä, hallintoa, historiaa ja maantietoa.
Oma osansa oli kotitaustallakin: Obeng-Odoomin isoisä oli Ghanan korkeimman oikeuden tuomari ja lisäksi maanviljelijä, kirkkokuoron johtaja ja lähiyhteisön erimielisyyksien sovittelija.
— Isoisäni oli selkeästi ”länsimainen”, mutta elänyt siirtomaaorjuuden ja väkivallan ajan läpi. Hän valitsi minulle nimeni Franklin, joka käsittääkseni merkitsee vapautta tai vapaata miestä.
Obeng-Odoom opiskeli Ghanan Kwame Nkrumah University of Science and Technology -yliopistossa luonnonvaraekonomiaa ja paneutui ympäristöä ja lainsäädäntöä käsitteleviin tutkimuksiin.
Parhaita arvosanoja napsinut opiskelija sai Kansainyhteisön stipendin Lontoon UCL-yliopistoon. Obeng-Odoom valmistui maisteriksi kaupunkitalouden kehittämisen alalta yliopiston kehityssuunnittelun DPU-yksiköstä.
— DPU ei ole ideologisesti sitoutunut muuhun kuin dataan ja kriittiseen analyysiin.
Obeng-Odoom ilahtui mahdollisuudesta lähestyä kaupunkitutkimusta uusista, poikkeuksellisistakin talouden näkökulmista. Opinnäytteessään hän selvitti Ghanan kaupungistumista suhteessa talouskehitykseen.
Eriarvoisuuden ytimeen
Korkeatasoinen opinnäyte toi Obeng-Odoomille täysstipendin Australian Sydneyn yliopistoon. Väitöskirjatutkija pääsi poliittisen talouden professorin Frank Stillwellin ohjaukseen. 50 vuotta Sydneyssa opettanut Stillwell on alallaan hyvin kuuluisa.
Ilmapiiri Sydneyssa oli avara ja väitöskirjatutkijoita keskusteluun kannustava. Tieteenalalla otetaan huomioon talouteen kytkeytyvät poliittiset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Laitoksella kukoistivatkin esimerkiksi jälkikeynesiläiset, feministiset ja postkolonialistiset suuntaukset.
— Opintojeni ohella tein yhteistyötä Global Poverty Project -organisaation kanssa. Sen tavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen maailmasta. Työkokemus rikasti poliittisen talouden tutkijuuttani.
Yksi Obeng-Odoomin tutkimusaloista on niin sanottu stratifikaatioekonomia, tieteenhaara, joka pureutuu ryhmien väliseen epätasa-arvoon ja yhteiskuntien kerrostuneisuuteen. Tavoitteena on paljastaa etuoikeuksien taustoja: historiallisia ja rakenteellisia tekijöitä, jotka synnyttävät paikallista ja globaalia eriarvoisuutta.
Ei muoti-ilmiöille
Obeng-Odoom on pyrkinyt tuomaan uusia näkökulmia keskusteluun Afrikan maiden, kaupunkien ja globaalin eriarvoisuuden taustatekijöistä. Muuttoliikettä ja ekologisia kriisejä Obeng-Odoom on käsitellyt myös kuudessa teoksessaan.
Professori tahtoo kyseenalaistaa tieteen valtavirtaa ja pysytellä erossa akateemisista ”muodeista”.
— Minulle on olennaisen tärkeää säilyttää riippumattomuuteni ja itsenäisyyteni. Periaatteellinen kantani voi luoda älyllistä eristäytymistä, mutta se on hinta, jonka olen valmis maksamaan.
Australiassa apulaisprofessorina toimiessaan Obeng-Odoom huomasi Helsingin yliopiston houkuttelevan rekrytointi-ilmoituksen. Kestävyystieteen instituuttiin etsittiin tutkijaa, jonka alueena olisi globaalin etelän kaupunkimuutosten sosiaalinen kestävyys.
Professuuriin johtava pesti vaikutti sisällöllisesti kiinnostavalta ja tutkimusyksikkö pätevältä. Erityisesti Obeng-Odoom kiinnitti huomiota instituutissa vaikuttavaan professori Barry Gillsiin.
— Hänhän oli ollut sosiologi, taloushistorioitsija Andre Gunder Frankin yhteistyökumppani! Sydneyn laitoksen kasvatille tämä oli iso juttu.
Vetovoimaa oli myös Helsingin yliopiston hyvällä maineella, Obeng-Odoom sanoo.
— Keskustelimme Australian poliittisen talouden tutkijoiden keskuudessa usein Suomesta, vakavasti otettavasta sosiaalidemokraattisesta maasta.
Parempi maailma
Franklin Obeng-Odoom on palkittu opettaja. Hän tahtoo kannustaa opiskelijoitaan kriittisyyteen ja kyseenalaistavuuteen. Väittelytaitojen lisäksi hän pyrkii kehittämään opiskelijoiden kykyä kuunnella ja muodostaa omia näkemyksiään kuulemastaan.
— Oma opetuksenikaan ei saa jäädä perusteelliselta kriittisyydeltä suojaan. Rohkaisen opiskelijoita lukemaan asioista laajasti ja kriittisesti myös luentomateriaalien ulkopuolelta.
Lapsuudenkodin opit eivät ole unohtuneet. Ikääntyessään Obeng-Odoom toivoisi jättävänsä jälkeensä henkisen perinnön, josta oma isoisä voisi olla ylpeä.
— Haluaisin näyttää hänelle hyvän elämäntilin: että juoksin merkityksellisen kisan, tein siinä parhaani ja jätin toivottavasti jälkeeni aiempaa tasa-arvoisemman ja syrjimättömämmän maailman.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.
Globaalin kehitystutkimuksen professori Franklin Obeng-Odoom pitää uuden professorin luentonsa 4.12.