Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen Katri Pynnöniemen työmäärä on kasvanut. Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessorin kalenteri on täyttynyt muun muassa puhujakutsuista.
– Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimus on tärkeä palanen isossa kuvassa, kun tutkimme Euroopan turvallisuutta ja maailmanpolitiikan muutosta, Pynnöniemi sanoo.
Pynnöniemen hoitama professuuri on Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteisprofessuuri. Se perustettiin lahjoitusten tuella 2017 ja on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
– Jos meillä ei ole kirkasta ymmärrystä Venäjän laajemmista tavoitteista ja toimintatavoista, joilla se niitä edistää, silloin käy juuri niin, että tulemme yllätetyiksi, ja saatamme tehdä isojakin virhearvioita.
Yhtenä tällaisena virhearviona Pynnöniemi pitää Euroopan ja muiden länsivaltojen suhtautumista Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan 2014.
– Meni hyvin pitkään ennen kuin Venäjän hyökkäyksen laatu ja kokonaisuus ymmärrettiin.
”Venäjän politiikka on jo pitkään luisunut Euroopan kannalta väärään suuntaan”
Venäjän helmikuinen hyökkäys Ukrainaan ei tullut Pynnöniemelle varsinaisena yllätyksenä, vaikkei hän monien muiden tavoin osannut ennakoida hyökkäyksen laajuutta tai ajankohtaa.
– Olen seurannut Venäjän sotaa Ukrainassa kahdeksan vuotta ja tutkinut sitä nimenomaan propagandan ja disinformaation näkökulmasta. Monet disinformaatiotarinoista, joita analysoimme vuonna 2014, toistuvat nytkin.
Nykytilanteen kiristymistä Pynnöniemi alkoi seurata keväällä 2021. Samana kesänä Venäjän retoriikka alkoi ottaa kierroksia, jopa sille epätyypillisesti.
– Itse kiinnitin huomiota Venäjän television tapaan puhua Ukrainasta äärimmäisen aggressiivisesti. Siellä oltiin lähdössä sotaan ja puhuttiin ukrainalaisten poliitikkojen hirttämisestä.
Venäjän politiikan luisuminen Euroopan turvallisuuden kannalta täysin väärään suuntaan on ollut nähtävissä jo pitkään. Kehitykselle voi Pynnöniemen mukaan löytää monta eri alkupistettä: Venäjän toinen hyökkäys Tšetšeniaan 1999, Ukrainan oranssi vallankumous 2004, Mihail Hodorkovskin pidätys 2005, hyökkäys Georgiaan 2008, Venäjällä järjestettyjen massamielenosoitusten päättyminen pidätyksiin ja Putinin kolmannen presidenttikauden alku 2011…
– Eli on ollut merkkejä siitä, että Venäjällä ei ole edellytyksiä sellaiseen kanssakäymiseen kuin mitä me Euroopassa haluaisimme.
”Ilman omaa Venäjä-tutkimusta kukaan ei pohtisi, mitä jokin teema tai ilmiö tarkoittaa Suomelle”
Tutkimuksen lisäksi Pynnöniemen päätehtäviä apulaisprofessorina ovat opettaminen ja seuraavan tutkijasukupolven kasvattaminen.
– Puhun usein perustutkimuksen puolesta. Tärkein tavoite on, että pystyisimme tutkimuksen avulla ylläpitämään osaamista Venäjän turvallisuuspolitiikan ja strategisen ajattelun analysoimiseksi. Eli tiedämme, mistä lähtökohdista Venäjällä tehdään strategista turvallisuuspolitiikkaa ja ulkopolitiikkaa koskevia päätöksiä. Mitkä teoriat ja käsitteet ovat tutkimuksen tekemisen kannalta relevantteja.
Oma, kansallinen tutkimus aiheesta on tärkeää. Pelkän kansainvälisen tutkimuksen varassa kukaan ei pohtisi, mitä jokin teema tai ilmiö tarkoittaa meille Suomessa.
Hyökkäys Ukrainaan on nostanut esiin myös merkittäviä uusia tutkimuskohteita.
– Yksi tämän sodan nostama teema on esimerkiksi sodan oikeutusta koskeva sekä populaari että akateeminen keskustelu Venäjällä: miten tätä asiaa Venäjällä ylipäätään tutkitaan tai käsitellään.
Myös venäläisen uhka-ajattelun tutkimiselle olisi Pynnöniemestä edelleen tarvetta. Millaisia sisäisessä ja ulkoisessa propagandassa hyödynnettyjä viholliskuvia on tuotettu sodan perustelemiseksi? Millaisista elementeistä uhka-ajattelu koostuu? Millaista keskustelua siitä käydään Venäjällä, ja ketkä ajattelijat ovat vaikuttaneet siihen eniten?
Jotta Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen laatu Suomessa voidaan taata jatkossakin, väitöskirjan tekijöitä pitää saada alalle tarpeeksi ja luoda nuorille tutkijoille uranäkymiä.
Saadut lahjoitukset tutkimukselle ovat olleet kullanarvoisia, Pynnöniemi sanoo.
– Niillä on todella tärkeä merkitys tässä hetkessä, jotta voimme keskittyä itse työhön rahan hakemisen sijaan.
Kun maailmantilanne näyttää synkältä ja arvaamattomalta, tarvitsemme tietoa käynnissä olevasta muutoksesta. Tule Tiedekulmaan tai verkkoon 24.1.–3.2.2023 päivittämään tietosi demokratian tilasta ja maailman suunnasta. Tutustu Minne menet, maailma? -ohjelmasarjaan.
Katri Pynnöniemi osallistui 28.9.2022 Tiedekulman Millaista on sota 2020-luvun Euroopassa? -tapahtumaan, jossa keskusteltiin mm. perinteisen sodankäynnin paluusta, Naton roolista tulevaisuudessa ja pienen valtion mahdollisuuksista muuttuneessa tilanteessa. Katso tilaisuuden tallenne tai kuuntele tilaisuuden tallenne. Tapahtuma oli osa Tiedekulman syksyn 2022 Pinnalla-ohjelmasarjaa. Tutustu Pinnalla-ohjelmasarjaan.